Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Matkailijan rokotukset
 
 

Kuukautiskivut

Lääkärikirja Duodecim
7.10.2015
naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aila Tiitinen

Kivuliaat kuukautiset eli dysmenorrea voi olla primaarista, jolloin kuukautiset ovat kivuliaat alkamisestaan saakka, tai sekundaarista, jolloin aiemmin kivuttomat kuukautiset muuttuvat kivuliaaksi myöhemmin, yleensä noin 30. ikävuoden tienoilla. Lähes kaikilla naisilla on ajoittain lieviä kuukautiskipuja, mutta 5–15 % kärsii voimakkaista kuukautiskivuista.

Oireet

Oireista tärkein on supistuksenomainen alavatsakipu ("kramppi"), joka alkaa vuodon alkaessa, joskus päivä pari aiemmin. Kipu voi säteillä selkään ja reisiin. Yleisoireina voi esiintyä pahoinvointia, oksentelua, ripulia, ilmavaivoja, huimausta ja päänsärkyä. Kipu kestää yleensä 1–2 vrk vuodon alkamisesta. Nuorena alkaneet kuukautiskivut helpottavat usein ensimmäisen synnytyksen jälkeen. Jos kuukautiskipu on alkanut myöhemmällä iällä (ns. sekundaarinen dysmenorrea) ja se liittyy gynekologiseen sairauteen, kivut voivat alkaa jo ennen vuotoa ja ne voivat jatkua koko vuotojakson ajan. Kuparikierukka voi aiheuttaa kuukautiskipujen lisääntymistä; hormonikierukka taas helpottaa vaivoja.

Taudin toteaminen

Diagnoosi tehdään oireiden perusteella. Jos gynekologinen sisätutkimus on normaali, yleensä muita tutkimuksia tai laboratoriokokeita ei tarvita. Jos kuukautiskipu on uusi oire ja se muuttuu asteittain vaikeammaksi, lisätutkimuksista paras on kohdun ja munasarjojen kaikututkimus (ks. «Gynekologinen kaikututkimus»1). Sen avulla voidaan selvittää esimerkiksi, onko kohdussa myooma (ks. «Myoomat (kohdun lihaskyhmyt)»2) tai polyyppi (ks. «Kohdun polyypit»3) tai onko munasarjoissa kasvaimeen (ks. «Munasarjakasvaimet»4) viittaavia löydöksiä. Kierukan paikka voidaan myös tarkistaa kaikututkimuksella. Tulehdusepäilyissä tutkitaan papa (ks. «Papa-koe»5) ja klamydia (ks. «Klamydia»6). Hankalissa tapauksissa ja endometrioosia (ks. «Endometrioosi»7) epäiltäessä voidaan tarvita nukutuksessa tehtävää tähystystutkimusta, laparoskopiaa (ks. «Vatsaontelon tähystys (laparoskopia)»8). Yksi myöhemmällä iällä ilmaantuvan kuukautiskivun syy on adenomyoosi (ks. «Adenomyoosi»9), mutta sitä ei aina pysty diagnosoimaan gynekologisessa tutkimuksessa tai kaikukuvauksessa.

Itsehoito

Lievissä tilanteissa riittää yleensä tietoisuus vaivan vaarattomuudesta ja siitä, että se ei aiheuta lapsettomuutta. Tulehduskipulääkkeet (ks. «Kipulääkkeet – turvallinen käyttö»10) hoitavat tehokkaasti kuukautiskipuja, hyvä vaihtoehto on esim. ibuprofeeni. Annoksen on syytä olla riittävä (400 mg kerrallaan, annos voidaan uusia 6–8 tunnin kuluttua). Tulehduskipulääkkeet vähentävät niin sanottujen prostaglandiinien tuotantoa elimistössä. Koska kohdun limakalvon tuottamat prostaglandiinit aiheuttavat kohdun supistelua, tulehduskipulääkkeet pystyvät vähentämään kohdun supistelua ja siitä johtuvaa kipua. Kipulääke kannattaa ottaa ajoissa, juuri vuodon ja kivun alkaessa. Parasetamoli on kohtalaisen hyvä vaihtoehto niille, jotka eivät voi tulehduskipulääkkeitä käyttää.

Milloin lääkäriin

Jos ilman reseptiä saatavat kipulääkkeet eivät auta riittävästi, kannattaa hakeutua lääkärin tutkimukseen. Selvitykset ovat myös aiheellisia, jos kipuihin liittyy muita oireita, esimerkiksi vuotohäiriöitä. Oireen äkillinen ilmaantuminen tai nopea paheneminen kuukausittain ovat myös syy hakeutua jatkotutkimuksiin.

Hankalissa kuukautiskivuissa voidaan tarvita suurempia tulehduskipulääkeannoksia, ne edellyttävät lääkärin reseptiä. Voidaan myös yhdistää kahta eri tavalla vaikuttavaa kipulääketta. Yhdistelmäehkäisypillerillä (ks. «Ehkäisypillerit (yhdistelmäehkäisy)»11) tai hormonikierukalla ( «Hormonikierukka»12) hoidetaan tehokkaasti kuukautiskipuja. Ehkäisypilleriä tai vaihtoehtoisesti jotakin keltarauhashormonitablettia voidaan käytttää useita kuukausia yhteen mittaan, jolloin vuodot (ja kivut) pysyvät pois pidempään.

Jos mikään lääkemuoto ei auta, voidaan joutua harkitsemaan jopa kohdunpoistoa.

Ehkäisy

Liikunta ja urheilu voivat helpottaa kuukautiskipuja.

Käytettyjä lähteitä

Härkki P. Kuukautiskivut. Lääkärin käsikirja (online), päivitetty 8.5.2013. Kustannus Oy Duodecim.

Perheentupa A, Erkkola R, Koulu M. Primaari dysmenorrea – kivuliaat kuukautiset. Duodecim 2005; 121(13): 1411–8. «http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo95062.pdf»1

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi