Etusivu » Uutta Terveyskirjastossa » Maitovuoto rinnoista

Maitovuoto rinnoista

Lääkärikirja Duodecim
2.9.2018
naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aila Tiitinen

Maitovuoto rinnoista eli galaktorrea on melko tavallinen oire synnyttäneillä naisilla, synnyttämättömillä sen sijaan harvinainen. Maitovuoto voi aiheutua hormonaalisista syistä, joista aivolisäkkeen liiallinen prolaktiinieritys on tavallisin. Muut aivolisäkkeen sairaudet ja hoitamaton kilpirauhasen vajaatoiminta voivat myös olla maitovuodon syynä.

Useat lääkkeet voivat sivuoireenaan aiheuttaa maitovuotoa. Tästä ovat esimerkkinä psyykenlääkkeinä käytetyt fentiatsiinit ja useat muut psykoosilääkkeet, trisykliset masennuslääkkeet, metoklopramidi ja jotkut antihistamiinit.

Oireet

Rinnasta erittyy maitomaista eritettä joko itsestään tai puristamalla. Erite on usein molemminpuolista. Rinta saattaa olla vähän aristava. Jos maitovuodon syy on hormonaalinen eli johtuu aivolisäkkeen lisääntyneestä prolaktiinituotannosta, lisäoireena on usein kuukautiskierron häiriintyminen tai jopa vuotojen poisjäänti. Prolaktiinin liikaeritys voi johtua aivolisäkkeen tätä hormonia erittävän solukon lisääntymisestä, mikä voi näkyä kuvantamistutkimuksessa pienenä rauhaskasvaimena (ks. «Prolaktinooma (maitohormonia tuottava kasvain)»1). Aiemmin synnyttäneellä naisella alkuraskaus voi laukaista maitoerityksen.

Rinnasta voi myös erittyä muun tyyppistä eritettä (ks. «Vuoto rinnasta, rintaerite»2). Maitomainen (vihertävä, rusehtava tai keltainen) erite tai erite useammasta kuin yhdestä nännitiehyestä ei viittaa syöpään.

Taudin toteaminen

Rinnat tutkitaan huolellisesti tunnustelemalla ja eritteen tois- tai molemminpuolisuus sekä laatu ja määrä arvioidaan. Tarvittaessa suljetaan pois kasvaimet mammografian ja kaikukuvauksen avulla. Hormonimäärityksiin kuuluvat veren prolaktiinitason ja kilpirauhasen toiminnan mittaaminen (ks. kilpirauhaskokeita «http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=snk&p_hakusana=kilpirauhastutkimus&p_loki=e»1). Jos prolaktiini on selvästi koholla (yli 1 000 mIU/litra), tehdään aivolisäkkeen (sellan) magneettitutkimus.

Jos erite tulee vain toisesta rinnasta ja yksittäisestä tiehyestä, voidaan tehdä ns. duktografia, eli kyseiseen tiehyeen ruiskutetaan varjoainetta ja tämän jälkeen otetaan röntgenkuva.

Itsehoito

Jos maitovuotoa esiintyy synnytyksen jälkeen, varsinaisen imetyksen loputtua, kannattaa välttää rintojen puristelua ja muuta ärsyttämistä, Jos maitovuodon epäillään johtuvan lääkehoidosta, pitää pohtia sen lopettamista tai vaihtamista. Myös hormonivalmisteet, jopa ehkäisypillerit, voivat aiheuttaa eritettä rinnasta.

Lääkehoito

Jos maitovuodon taustalla on prolaktiinin liikaeritys, erite on haittaavaa ja siihen liittyy muita oireita, kuten kuukautiskierron häiriöitä, aloitetaan tutkimusten jälkeen hoito prolaktiinin eritystä vähentävällä lääkkeellä. Tavallisimmin käytetään kerran viikossa annosteltua kabergoliini-lääkettä tabletteina. Vaihtoehtona on kerran päivässä käytettävä bromokriptiini.

Milloin lääkäriin

Tutkimukset ovat aiheellisia, kun maitovuoto on uusi oire, varsinkin synnyttämättömällä naisella. Miehillä, lapsilla ja murrosikäisillä maidoneritys edellyttää aina erikoislääkärin tutkimuksia. Toispuolinen erite tai verinen erite edellyttää aina kasvaimen poissulkemista riittävin tutkimuksin. Verisen eritteen syynä voi olla rauhastiehyen ns. papillooma tai duktektasia (laajentuma). Syövän riski on kuitenkin vähäinen, alle 2 %. Veristä eritettä rinnoista ilman taustalla olevaa poikkeavuutta voi esiintyä raskauden aikana tai pian sen jälkeen. Tutkimukset ovat aina aiheen, jos rintaeritteen lisäksi rinnassa tuntuu kyhmy (ks. «Kyhmy rinnassa»3). Jos maitovuotoon liittyy kuukautiskierron häiriöitä tai lapsettomuusongelma, on aihetta hakeutua selvittelyihin.

Käytettyjä lähteitä

Puistola U. Erittävä rinta ja imettämättömän rintatulehdus. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 14.6.2016.