Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Syyskampanja
 
 

Munasarjakasvaimet

Lääkärikirja Duodecim
17.9.2013
naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aila Tiitinen

Munasarjakasvaimia esiintyy kaikenikäisillä naisilla, 85 % niistä on hyvänlaatuisia. Pahanlaatuisen kasvaimen mahdollisuus lisääntyy iän mukana, yli 50-vuotiailla naisilla lähes puolet munasarjakasvaimista on pahanlaatuisia.

Hedelmällisessä iässä munasarjaan voi helposti kehittyä ns. toiminnallisia kystia (nesterakkuloita), jotka häviävät itsestään. Näitä kystia todetaan noin 5–10 %:lla naisista, monesti sattumalta gynekologisen kaikututkimuksen yhteydessä.Toiminnallinen kysta kehittyy munarakkulasta, joka ei puhkeakaan vaan kerää nestettä ja kasvaa jopa 5–6 cm:n kokoiseksi, ennen kuin se yleensä seuraavan kuukautiskierron aikana häviää. Vastaavalla tavalla keltarauhanen ei aina surkastu kuukautisten alkaessa, vaan siitä voi muodostua kysta. Toiminnallisille kystille ei tarvitse tehdä mitään, ja ne on syytä erottaa varsinaisista kasvaimista.

Oireet

Valtaosa munasarjakasvaimista on ainakin alkuvaiheessa oireettomia. Jotkut tuottavat naishormoneja, jolloin oireena voi olla vuotohäiriöitä. Oireet yleensä ilmaantuvat kasvaimen suurentuessa, jolloin se aiheuttaa kipua, turvotusta ja painontunnetta. Kasvain voi myös painaa virtsarakkoa tai suolistoa. Joskus kysta voi puhjeta ja aiheuttaa vuodon vatsaonteloon. Kysta voi myös kiertyä ja aiheuttaa kudoksessa hapenpuutetta; kiertymä aiheuttaa äkillisen ja voimakkaan kivun.

Taudin toteaminen

Huolellinen gynekologinen tutkimus on tärkeä. Tarkemmin munasarjojen tilanne voidaan selvittää kaikututkimuksen «Gynekologinen kaikututkimus»1 avulla. Tutkimuksessa tarkastellaan munasarjan rakenne. Toiminnallinen kysta on tyypillisesti yksilokeroinen, sileäseinäinen ja sisältää nestettä (kaikututkimuksessa se näkyy tasaisena tummuutena). Tällainen kysta voi olla kooltaan 5–6 cm.

Kasvaimeen viittaa, jos kystassa on useita väliseinämiä, sen sisällä on sameaa nestettä, kystan seinässä on papillamaista uloketta tai itse muutokseen liittyy kiinteitä osia. Joskus kasvaimen luonnetta arvioidaan kaikukuvauksessa verenvirtausmittausten avulla. Verikokeita voidaan joskus käyttää apuna diagnoosia selvitettäessä, mutta niiden avulla ei voida poissulkea pahanlaatuisen kasvaimen mahdollisuutta. Tällainen tutkimus on ns. kasvainmerkkiaineiden määritys. Niistä tavallisin on CA125. Sen pitoisuus voi olla koholla monen muunkin sairauden kohdalla, näistä esimerkkejä ovat endometrioosi ja erilaiset tulehdukset. Varsinaisten munasarjakasvainten tyyppi vaihtelee, yleisimpiä (90 %) ovat ns. epiteliaaliset kasvaimet, joista käytetään nimeä kystadenooma. Munasarjassa voi myös olla endometrioosiin liittyvä endometriooma eli "suklaakysta" «Endometrioosi»2.

Hoito

Toiminnallista kystaa ei tarvitse hoitaa, vaan kaikukuvauksen avulla suoritettu seuranta riittää. Yksilokeroinen, alle 5 cm:n kokoinen kysta, joka seurannassa ei kasva, ei myöskään edellytä leikkausta. Päivystysluontoista leikkausta tarvitaan, jos kysta aiheuttaa verenvuodon vatsaonteloon tai voimakkaan kivun kasvaimen kiertymisen (torsion) vuoksi. Muut munasarjakasvaimet yleensä leikataan, jotta kasvaimen luonne voidaan selvittää. Hyvänlaatuista kasvainta ei voi erottaa munasarjasyövästä (ks. «Munasarjasyöpä»3) ilman leikkauksessa otettavaa kudosnäytettä. Leikkauksen laajuus riippuu kasvaimen tyypistä.

Ehkäisy

Toiminnallisten munasarjakystojen muodostumista voidaan ehkäistä yhdistelmäehkäisypillereillä, koska ne estävät munarakkulan kypsymistä.

Käytettyjä lähteitä

Heinonen P. Gynekologiset kasvaimet. Lääkärin käsikirja (online), päivitetty 7.5.2013. Helsinki Kustannus Oy Duodecim.

Puistola U. Poikkeava munasarjalöydös: hyvän- vai pahanlaatuinen? Suomen Lääkärilehti 2004; 59(46): 4479–82.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi