Etusivu » Myoomat (kohdun lihaskyhmyt)

Myoomat (kohdun lihaskyhmyt)

Lääkärikirja Duodecim
23.10.2016
naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aila Tiitinen

Myooma eli kohdun lihaskyhmy on hyvänlaatuinen ja varsin yleinen kohdun kasvain. Myoomia on 20–30 %:lla yli 30-vuotiaista naisista. Myooma on tavallisesti pyöreä ja kiinteä, ja sen kudosrakenne muistuttaa tavallista kohtulihasta. Monissa tapauksissa niitä on kohdussa useita. Oireettomia myoomia ei tarvitse hoitaa. Nykykäsityksen mukaan myoomat eivät muutu pahanlaatuisiksi.

Oireet

Myoomien aiheuttama oirekuva vaihtelee sen mukaan, miten kookkaita ne ovat ja miten ne sijaitsevat kohtuonteloon nähden (kuva «Kohdun myoomien luokittelu sijainnin mukaan»1). Tavallisin oire on vuotohäiriö: kuukautisvuodot voivat runsastua ja pitkittyä ja kuukautisten välillä saattaa olla ylimääräistä vuotoa. Jos myooma kasvaa kohtuontelon sisällä (ns. submukoottinen myooma), se saattaa jo pienikokoisena aiheuttaa vuotoja ja myös kipuja. Toisaalta kohtulihaksen sisällä olevat (ns. intramuraaliset myoomat) tai kohtulihakseen ulkopinnalle pullistuvat lihaskyhmyt (ns. subseroosit myoomat) voivat olla oireettomia hyvin pitkäänkin. Jos myoomat ovat isoja, ne voivat aiheuttaa alavatsalla painontunnetta. Joskus myoomat voivat painaa virtsarakkoa tai suolistoa aiheuttaen tihentynyttä virtsaamisen tarvetta tai ulostamisvaikeuksia. Myoomat, jotka kasvavat kohtuontelon sisälle, voivat haitata raskaaksi tuloa ja lisätä keskenmenon riskiä.

Taudin toteaminen

Myoomat todetaan gynekologisessa sisätutkimuksessa (ks. «Gynekologinen tutkimus»1): kohtu on suurentunut ja saattaa tuntua kyhmyiseltä. Pienimmät myoomat löytyvät vain emättimen kautta tehtävässä kaikututkimuksessa. Gynekologisessa tutkimuksessa on joskus vaikea erottaa myoomaa ja munasarjakasvainta, mutta kaikututkimus auttaa asian selvittämisessä.

Hoito

Valtaosa myoomista on oireettomia, jolloin hoitoa ei tarvita. Lääkehoidolla myoomia ei voi poistaa, mutta oireita voidaan helpottaa. Traneksaamihappo niukentaa vuotoja. Tulehduskipulääkkeitä voidaan käyttää kuukautiskipujen hoitoon. Hormonikierukka (ks. «Hormonikierukka»2) saattaa niukentaa myös myoomien aiheuttamia runsaita kuukautisvuotoja (ks. «Runsaat kuukautiset»3).

Leikkaushoito tulee kyseeseen, jos oireet ovat hankalia tai myooma on kovin nopeasti kasvanut. Leikkaushoitoon pääsystä on maassamme yhteisesti sovitut kriteerit (ns. hoitotakuu). Leikkaushoidon aiheellisuus perustuu aina yksilölliseen arvioon. Arvioon vaikuttavat myoomien koko ja sijainti, niiden aiheuttama haitta ja muiden hoitoyritysten huono teho. Jos raskaus on vielä suunnitelmissa, pyritään kohtu säästämään ja kohdusta poistetaan vain myoomakyhmyt. Jos myooma sijaitsee kohtuontelossa, se voidaan poistaa kohdun tähystyksen, ns. hysteroskopian avulla. Jos myooma on kohtulihaksen sisällä tai ulkopinnalla, se poistetaan laparoskopiassa (vatsaontelon tähystyksessä) tai avoleikkauksessa. Kaikki leikkaustoimenpiteet edellyttävät nukutusta. Myoomat saattavat uusiutua, jos kohtua ei poisteta. Jos nainen ei enää aio synnyttää tai kohtu on suuri ja monimyoomainen, hoitona on kohdun poisto. Leikkauksen yhteydessä ei poisteta toimivia, terveitä munasarjoja. Myooma on yleisin syy kohdunpoistoon maassamme.

Myoomien hoitoon kehitetään uusia hoitomuotoja. Jos kohtuvaltimon verenvirtaus tukitaan (läpivalaisussa tehtävä katetrisaatio, ns. embolisaatiohoito), myooma menee osittain kuolioon ja pienenee kooltaan, ja tämä vähentää oireita. Uusi hoitomuoto on magneetti- tai kaikuohjattu myoomien "tuhoaminen" suurienergiaisella fokusoidulla ultraäänellä (HIFU); hoitoa ei toistaiseksi ole laajalti saatavissa.

Myös lääkehoidot ovat mahdollisia. Ne vaikuttavat hormonaalisella mekanismilla, esim. estäen estrogeenivaikutusta tai vaikuttaen keltarauhashormonin toimintaan kohdussa. Jaksoittaisella lääkehoidolla voidaan vähentää myoomien aiheuttamia oireita ja pienentää myoomia ennen leikkausta. Lääkehoitojen vaikutus myoomien kokoon on kuitenkin tilapäinen ja lakkaa, kun lääkitys lopetetaan. Uusin lääkehoito on ulipristaali, joka vaikuttaa keltarauhashormonin reseptorin kautta. Se voi jonkin verran pienentää myooman kokoa, mutta sen tärkein vaikutus on kohdun limakalvolla, jonka rakennetta se muuttaa niin, että vuodot jäävät pois. Lääkekuuri kestää kolme kuukautta, ja se voidaan tarvittaessa toistaa.

Ehkäisy

Myoomien kasvua ei voi itse ehkäistä.

Käytettyjä lähteitä

Grenman S, Auranen A. Kohdun limakalvon ja kohtulihaksen kasvaimet. Kirjassa: Ylikorkala O, Tapanainen J (toim.). Naistentaudit ja synnytykset. Kustannus Oy Duodecim 2011, s. 229–231.

Sosiaali- ja terveysministeriö. Kohdunpoisto. Kiireettömän hoidon perusteet (25.9.2009)