Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Ebola
 
 

Papa-koe

Lääkärikirja Duodecim
20.8.2013
naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aila Tiitinen

Gynekologinen irtosolukoe eli Papa-koe on kehitetty kohdunkaulansyövän ja sen esiasteiden tutkimiseksi. Lisäksi sen avulla saadaan hyödyllistä tietoa valkovuodon syistä ja gynekologisista tulehduksista. Hormonitasojen tutkimisessa siitä ei nykypäivänä ole apua.

Näytteenotto

Papa-näytteen voi ottaa joko lääkäri tai näytteenottoon koulutettu hoitaja. Papa-näytettä otettaessa nainen on gynekologisella tutkimuspöydällä ja tähystimen (spekulan) avulla kohdunnapukka täytyy saada hyvin näkyviin. Ensimmäinen näyte otetaan lastalla emättimen pohjukasta, toinen näyte otetaan lastalla kohdunnapukan pinnasta ja kolmas näyte pienellä harjalla kohdun kaulakanavasta harjaa hiukan pyöräyttäen. Näytteenotto ei ole kivulias, pientä nipistystä voi tuntua. Tutkimuksen jälkeen voi olla niukkaa rusehtavaa vuotoa.

Rutiinipapanäytettä ei mielellään oteta kuukautisten aikana, koska veri haittaa tulkintaa. Näyte voidaan ottaa myös raskauden aikana.

Kohdunpoiston jälkeen näyte voidaan ottaa emättimen limakalvolta, mutta se on harvoin tarpeellinen. Jos kohtu on poistettu niin, että kohdunnapukka on jäljellä, näyte otetaan tavanomaisesti.

Papa-vastaus

Näytteestä tulkitaan solukuva ja tulehdukseen viittaavat löydökset. Perinteisesti on käytetty numeroluokitusta, jossa solulöydöstä kuvataan luokilla I–V. Tästä on luovuttu ja nykyisin käytetään ns. Bethesda-järjestelmää. Siinä annetaan solulöydöstä kuvaava sanallinen lausunto «Papa-vastauksen tulkinta»1. Lääkärin tehtävä on selvittää poikkeavan löydöksen laatu potilaalle. On hyvä muistaa, että sukupuolitaudit, kuten klamydia «Klamydia»2, eivät näy papa-kokeessa.

Miten usein tutkimukseen?

Papa-seulonta toteutetaan Suomessa asetuksen mukaisesti: naiset saavat kutsun Papa-seulontaan viiden vuoden välein 30–60 vuoden iässä. Joissakin kunnissa kutsun saavat myös 25- ja/tai 65-vuotiaat. Seulonta on Suomessa käynnistynyt 1960-luvulla, ja sen ansiosta kohdunkaulan syövän esiintyvyys maassamme on vähentynyt 80 %. Seulonnan kustantaa kotikunta, eli se on osallistujalle maksuton.

Naisen kannattaa myös hakeutua oma-aloitteisesti papa-tutkimukseen. Ensimmäinen papa-näyte kannattaa ottaa muutaman vuoden vuoden kuluttua yhdyntöjen aloittamisesta. Alle 20-vuotiailta ei ole aihetta ottaa papa-näytettä seulontatarkoituksessa. Näytteenottotaajuudessa huomioidaan yksilölliset riskitekijät, kuten tupakointi, partnereiden lukumäärä ja sukupuolitaudit. Rutiininomaiseksi näytteenottoväliksi 2–3 vuotta on kuitenkin yleensä riittävä. Seulontaiän (60 vuotta) jälkeenkin tutkimuksia kannattaa ottaa ainakin 5 vuoden välein, jos kohtua ei ole poistettu. Jos kohtu on poistettu kohdunkaulan solumuutoksien vuoksi tai papakokeessa on nuorempana ollut muutoksia, suositellaan papa-tutkimusta 2–3 vuoden välein.

Lisää tietoa papa-tutkimuksesta

Valtakunnallisen Käypä hoito -suosituksen potilasversio, ks. «Kohdunkaulan solu- ja kudosmuutokset»3.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi