Etusivu » Kuukautisia edeltävät oireet ( premenstruaalioireyhtymä, PMS)

Kuukautisia edeltävät oireet (premenstruaalioireyhtymä, PMS)

Lääkärikirja Duodecim
29.10.2016
naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aila Tiitinen

Kuukautisia edeltävä oireyhtymä eli premenstruaalioireyhtymä (PMS) tarkoittaa ennen kuukautisia esiintyviä psyykkisiä ja fyysisiä oireita, jotka haittaavat normaalia elämää.

PMS:n syytä ei tiedetä, mutta se liittyy säännölliseen kuukautiskiertoon ja häviää vaihdevuosien alettua. Perimmäinen syy on edelleen tuntematon. Ajatellaan, että normaaliin munasarjatoimintaan liittyvät hormonitasojen muutokset jostain syystä aiheuttavat poikkeavan vasteen keskushermostossa. Keskushermoston välittäjäaineilla, mm. serotoniinilla ja GABA:lla, uskotaan olevan osuutta syndrooman synnyssä.

Lieviä vaivoja ilmenee lähes kaikilla naisilla jossakin vaiheessa elämän varrella. Vaikeasta oireilusta kärsii 4–10 % naisista. Tyypillisintä oireilu on 35–45-vuotiailla.

Oireet

Oireet ilmestyvät kuukautiskierron loppupuolella, muutamasta päivästä viikkoon ennen kuukautisvuodon alkua. Oireet helpottavat kolmen–neljän päivän kuluessa kuukautisten alkamisesta. Tavallisimmat psyykkiset oireet ovat ärtyneisyys, masentuneisuus ja itkuherkkyys. Myös unettomuutta ja keskittymisvaikeutta voi esiintyä. Fyysisiä oireita ovat rintojen arkuus, rintojen turpoaminen, yleinen turvotus ja päänsärky. Oirekuva voi vaihdella kierrosta toiseen.

Taudin toteaminen

Tärkeintä on tunnistaa oireet ja yhdistää ne kuukautiskierron vaiheeseen. Oireiden esiintymistä kannattaa tarkkailla useamman kuukautiskierron ajan ja kirjata ne ns. oirepäiväkirjaan. Koska PMS-oireiden syynä ei ole hormonaalinen häiriö, ei laboratoriotutkimuksia tarvita.

Itsehoito

On hyvä ymmärtää ilmiön tausta ja normaalius. Asiasta on syytä puhua avoimesti perheen ja läheisten kanssa. Turvotuksia voi vähentää rajoittamalla suolan käyttöä. Kahvin ja alkoholin välttäminen ennen kuukautisia on hyväksi. Liikunta auttaa monia. B6-vitamiini (pyridoksiini) voi olla hyödyksi psyykkisten oireiden hoidossa; annos on 50–100 mg päivässä 1–2 viikon ajan ennen kuukautisia. Joskus kalsium yksin tai D-vitamiinin kanssa sekä magnesium voivat helpottaa oloa. Tulehduskipulääkkeet (esim. ibuprofeeni) helpottavat päänsärkyä, lihassärkyjä ja rintojen arkuutta.

Milloin lääkäriin

Jos omat keinot eivät auta, voidaan kokeilla lääkehoitoja. On hyvä kirjata eri oireiden esiintyvyys suhteessa kuukautisvuotoon ennen lääkärin vastaanotolle menoa. Tässä apuna toimii PMS-oirepäiväkirja (kuva «Oirepäiväkirja kuukautisia edeltäviin oireisiin (PMS)»1). Siihen kirjataan oireet ja vuotopäivät kuukauden päivien mukaisesti. Oirepäiväkirjaa kannattaa pitää vähintään kahden kuukautiskierron ajan.

Jos oireet eivät ole selvästi syklisiä eli kuukautiskiertoa noudattavia ja ovat jotenkin epätyypillisiä, voidaan vielä varmistaa, ettei taustalla ole kilpirauhasen vajaatoimintaa (TSH-mittaus), anemiaa (pieni verenkuva) tai alkavaa menopaussia (FSH-määritys). Jos hankalin oire on rintojen kipuilu, kannattaa harkita rintojen kaikukuvausta tai mammografiaa (ainakin yli 40-vuotiaalla naisella).

Tämän jälkeen voidaan suunnitella lääkityskokeilu. Kovin tehokasta lääkettä ei ole toistaiseksi kuitenkaan löytynyt. Jotkut naiset saavat apua ns. syklisestä keltarauhashormonista. Hormonikierukkakin (ks. «Hormonikierukka»1) näyttää jostakin syystä helpottavan PMS-oireita joillakin naisilla. Yhdistelmäehkäisypillerit (ks. «Ehkäisypillerit , ehkäisyrengas ja ehkäisylaastari (yhdistelmäehkäisy)»2) auttavat osaa naisista, toisaalta joillekin alunperin oireettomille ne aiheuttavat sivuoireena PMS-tyyppisiä vaivoja. Voi olla hyödyllistä käyttää ehkäisypillereitä useampi jakso yhteen mittaan ja pitää taukoviikko vain esim. kolmen kuukauden välein. Mielialalääkkeitä, ns. SSRI-lääkkeitä eli selektiivisiä serotoniin takaisinoton estäjiä, voidaan käyttää vaikeissa tilanteissa. Niitä voidaan käyttää joko syklisesti kuukautiskierron jälkipuolella tai jatkuvasti. Annokset ovat pienempiä kuin masennuksen hoidossa käytettävät.

Ehkäisy

Itse PMS-oireyhtymää ei voi ehkäistä, mutta oireiden haittaavuutta voi lievittää pitämällä huolta hyvästä yleiskunnosta ja terveellisestä ravinnosta. Jos raskauden ehkäisyyn on käytössä yhdistelmäpilleri, sitä voidaan käyttää useampi jakso yhteen mittaan ilman taukoja. Silloin kuukautiset ja niihin liittyvät vaivat tulevat harvemmin. Vaihdevuosien hormonihoitoon voi liittyä PMS-oireita, mutta tämä voidaan huomioida hoidon toteutuksessa.

Käytettyjä lähteitä

Ranta V, Ylikorkala O. Kuukautisia edeltävä oireyhtymä. Kirjassa: Ylikorkala O,Tapanainen J (toim.). Naistentaudit ja synnytykset. Kustannus Oy Duodecim 2011, s. 81–85.

Ranta V. Premenstruaalioireyhtymä (PMS). Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 10.5.2016.

Leminen H, Paavonen J. Kuukautisia edeltävä oireyhtymä ja dysforinen häiriö. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2013;129(17):1756-63. «/xmedia/duo/duo11201.pdf»1