Etusivu » Raskauden ehkäisy

Raskauden ehkäisy

Lääkärikirja Duodecim
16.10.2016
naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aila Tiitinen

Yhtä kaikille sopivaa ehkäisymenetelmää ei ole. Osa menetelmistä ei edellytä terveydenhuollon palvelujen käyttämistä. Jokaisella on kuitenkin oikeus halutessaan saada asiantuntevaa neuvontaa käytettävissä olevista menetelmistä, niiden hyödyistä ja haitoista. Ehkäisyn käyttäjälle tärkeimpiä asioita ovat ehkäisyn tehokkuus, turvallisuus ja mahdolliset haittavaikutukset. Ehkäisyn hinnalla on myös usein merkitystä.

Ehkäisymenetelmän valinta

Menetelmiä on niin monta, että jokainen löytää itselleen ja kumppanilleen sopivan menetelmän kulloisessakin elämäntilanteessa. Ehkäisyn valintaan vaikuttavat mm: ikä, paino, tupakointi, yleinen terveydentila ja käytössä oleva säännöllinen lääkehoito. Myös kuukautisvuotojen kesto ja määrä sekä kivut ohjaavat menetelmän valintaa. Merkitystä on sillä, miten pitkäksi aikaa ehkäisyä tarvitaan ja mahdolliset toiveet tulevista raskauksista. Jos raskaus on vakava riski naisen terveydelle, hänen ei tule käyttää epävarmoja menetelmiä.

Ehkäisymenetelmä on hyvä valita yhdessä kumppanin kanssa, ja etukäteen. Jos ehkäisy on unohtunut, voi vielä hankkia ns. jälkiehkäisyn (ks. artikkeli «Jälkiehkäisy»1).

Katso myös Käypä hoito -suosituksen esittelyvideo eri ehkäisymenetelmistä «Raskauden ehkäisy (video)»1.

Luonnonmenetelmä ja estemenetelmät

Niin sanotun luonnonmenetelmän käyttö perustuu siihen, että nainen tunnistaa ovulaation ajankohdan. Tämä edellyttää säännöllistä kuukautiskiertoa, ovulaation merkkien tunnistamista ja sitten yhdynnästä pidättäytymistä hedelmällisenä ajanjaksona. Tämän hedelmällisen ajanjakson pituus on keskimäärin 10 vuorokautta. Peruslämpömenetelmässä arvioidaan munasolun irtoamista mittaamalla lämpö; mittaus pitää tehdä aamulla ennen ylösnousua. Peruslämpö nousee 0,3–0,5 astetta, kun munasolu on irronnut. Kierron hedelmällisin ajankohta on kuitenkin tässä vaiheessa ohitettu. Menetelmää ei siis voida käyttää kierron hedelmällisen ajankohdan ennustamiseen. Peruslämmön lisäksi voidaan seurata kohdunkaulan liman erittymistä ja laatua. Luonnolliset ehkäisymenetelmät ovat varsin epäluotettavia.

Estemenetelmiin luetaan mekaaniset keinot, kuten kondomi, pessaari ja spermisidit. Kondomeja on saatavissa yleisesti ja monentyyppisiä. Myös lateksittomia kondomeja on markkinoilla. Huolella käytettynä kondomi on hyvä menetelmä. Lisäksi se ehkäisee sukupuoliteitse tarttuvia tulehduksia. On hyvä tietää, että öljypohjaiset liukasteet tai emättimeen käytettävät lääkkeet saattavat vaurioittaa kondomia.

Pessaarit ja ehkäisysieni eivät ole Suomessa olleet suosittuja. Pessaari on ohut lateksista tehty kohdunsuuta vasten asetettava kuppi. Oikean koon löytyminen edellyttää sovittamista hoitajan tai lääkärin avustuksella. Pessaarin kanssa suositellaan aina käytettäväksi spermisidiä. Spermisidejä oli ennen useita markkinoilla, viimeisimmäksi nonoksynoli-9:ää sisältävä puikko, Patentex® oval. Pessaari, spermisidi, ehkäisysieni ja naisen kondomi eivät ole nykyisin Suomessa myynnissä, mutta niitä on saatavilla esimerkiksi verkkokaupoista.

Hormonaalinen ehkäisy

Hormoniehkäisyllä pyritään estämään munasolun kehittyminen tai hedelmöityminen. Yhdistelmäehkäisypillerit (ks. «Ehkäisypillerit , ehkäisyrengas ja ehkäisylaastari (yhdistelmäehkäisy)»2) sisältävät naishormonia (estradiolia) ja keltarauhashormonia (progestiini). Ehkäisyrengas ja ehkäisylaastari kuuluvat samaan ryhmään. Minipillerit (ks. «Minipillerit ja muut pelkkää progestiinia sisältävät ehkäisymenetelmät»3) sisältävät pelkkää keltarauhashormonia. Myös ns. ehkäisykapselit (implantaatit) ja ehkäisyruiskeet (injektiot) sisältävät pelkkää keltarauhashormonia; implantaattien käyttö on jonkin verran lisääntymässä, mutta ruiskeiden suosio Suomessa on pieni.

Kierukkaehkäisy

Pitkäaikaista ehkäisyä toivovien naisten menetelmäksi sopii usein kierukka (ks. «Kierukka (ehkäisy)»4). Valittavana on kuparikierukka, jossa kierukan muovirunkoon on kiinnitetty kuparilanka, tai hormonikierukka, jossa muovisen kierukan varren ympärillä on keltarauhashormonia paikallisesti erittävä säiliö.

Sterilisaatio

Kun halutaan pysyvää ja lopullista ehkäisymenetelmää, voi naisen tai miehen sterilisaatio olla yksi vaihtoehto (ks. «Sterilisaatio»5). Sterilisaatiota harkittaessa on tärkeää muistaa menetelmän lopullisuus.

Lähteet

Käypä hoito -suositus Raskauden ehkäisy (päivitetty 13.11.2015). Potilasversio: «Raskauden ehkäisy»6

Kivijärvi A. Muut menetelmät raskauden ehkäisykeinona. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 10.5.2016.

Heikinheimo O, Suhonen S, Lähteenmäki P. Raskauden ehkäisy ja sterilisaatio. Kirjassa: Ylikorkala O, Tapanainen J (toim.). Naistentaudit ja synnytykset. Kustannus Oy Duodecim 2011, s. 154–168.