Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Aurinkoihottuma2
 
 

Raskauden keskeytys

Lääkärikirja Duodecim
22.10.2015
naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aila Tiitinen

Raskauden keskeytyksellä tarkoitetaan raskauden keinotekoista päättämistä ennen 20. raskausviikkoa. Suomessa on voimassa laki raskauden keskeyttämisestä vuodelta 1970. Siihen on tehty merkittävät muutokset 1978 ja 1985. Vuonna 2013 tehtiin Suomessa THL tilastojen mukaan 10 120 raskaudenkeskeytystä. Eniten keskeytyksiä tehtiin 20–24-vuotiaiden ikäryhmässä. Vaikka raskaudenkeskeytysten kokonaismäärä on laskenut, on toistuvien keskeytysten osuus kasvanut ja ne painottuvat yhä nuoremmille.

Raskauden keskeytystä haluavalle naiselle on annettava ratkaisunsa pohjaksi riittävästi asiallista tietoa keskeytysmenetelmistä, mutta myös psyykkistä tukea. Raskaus voidaan keskeyttää joko lääkkeellisesti tai kirurgisesti. Keskeytys ei vaikuta tulevaan hedelmällisyyteen, jos se on sujunut ilman jälkisairauksia (komplikaatioita).

Raskauden keskeytyksen edellytykset

Laki raskauden keskeyttämisestä sallii keskeytyksen naisen pyynnöstä, kun hänen esittämänsä perustelut vastaavat laissa mainittuja edellytyksiä. Yhden lääkärin päätöksellä keskeytys voidaan tehdä ennen 12. raskausviikon täyttymistä, jos nainen on alle 17-vuotias tai yli 40-vuotias tai hän on synnyttänyt neljä lasta. Kahden lääkärin lausunto tarvitaan, kun keskeytys tehdään ennen 12. raskausviikon täyttymistä tilanteissa, joissa lapsen synnyttäminen ja hoito olisivat naiselle huomattava rasitus, kun raskaaksi tuloon liittyy rikos tai jos äidin tai isän sairaus vakavasti rajoittaa heidän kykyään hoitaa lasta. Kun raskauden kesto on yli 12 viikkoa, voidaan keskeytys näissä tilanteissa tehdä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran päätöksellä. Raskauden kestoajasta riippumatta voidaan keskeytys tehdä kahden lääkärin päätöksellä, jos raskauden jatkuminen tai lapsen synnyttäminen aiheuttaisi naisen hengelle tai terveydelle vaaran. Valviran päätös tarvitaan tilanteissa, joissa keskeytystä haetaan sikiön vaikean sairauden tai ruumiinvian vuoksi.

Pääosa (noin 90 %) keskeytyksistä maassamme tehdään sosiaalisin perustein. Näissä tilanteissa perhesuhteilla, taloudellisella tilanteella, työtilanteella, asumisella, tulevaisuudensuunnitelmilla on vaikutusta asian ratkaisuun.

Kirurginen raskauden keskeytys

Kaavinta on ollut perusmenetelmä alle 12 viikkoisen raskauden keskeyttämisessä. Edelleenkin sitä käytetään. Toimenpiteeseen kuuluu kohdunkaulan laajennus ja kohtuontelon imukaavinta. Ennen kaavintaa voidaan tarvita kohdunkaulan lääkkeellistä pehmentämistä. Imukaavinta tehdään tavallisesti nukutuksessa, toimenpiteen jälkeen seurataan muutama tunti sairaalassa.

Välittömistä, toimenpiteeseen liittyvistä ongelmista tavallisin on runsas vuoto, jonka yleisin syy on istukkakudoskappaleen jääminen kohtuun. Silloin kaavinta joudutaan tekemään uudelleen. Vakavampi on kohdunseinämän perforaatio, joka saattaa johtaa vatsaontelon sisäiseen verenvuotoon. Tämä hoidetaan samassa nukutuksessa, vatsaontelon tähystyksen (ks. «Vatsaontelon tähystys (laparoskopia)»1) avulla. Anestesiaan liittyvät komplikaatiot ovat harvinaisia. Antibioottihoidon vaatineita tulehduksia on noin 4–9 %:ssa tapauksia.

Lääkkeellinen raskauden keskeytys

Lääkkeellinen raskaudenkeskeytys otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2000. Nykyisin lähes 90 % keskeytyksistä tehdään maassamme lääkkeellisesti. Lääkkeellinen vaihtoehto on tehokas ja turvallinen alle 9 viikon raskauden keskeytyksissä. Raskaus keskeytyy lääkkeillä jopa 98 %:ssa tapauksissa. Viikoilla 9–12 lääkkeellinen keskeytys on myös rutiinikäytössä, mutta se on jonkin verran hitaampi ja lääkeannos joudutaan usein toistamaan.

Jos raskaus on yli 12-viikkoinen, keskeytys aloitetaan aina lääkityksellä. Emättimen kautta annosteltavat lääkkeet saavat kohdun supistelemaan, ja sikiö abortoituu emättimen kautta ulos. Tämän jälkeen istukka ja kalvot tarkastetaan. Jos ne eivät ole täydelliset, tehdään tarvittaessa kohtuontelon kaavinta.

Menetelmää käytettäessä otetaan kahta eri lääkeainetta 1–3 päivän välein. Ensimmäinen lääkeaine, mifepristoni, estää raskauden jatkumiselle välttämättömän keltarauhashormonin vaikutuksen kohdussa. Toinen lääkeaine, prostaglandiini, käynnistää kohdun supistelun ja kohdun tyhjenemisen. Käypä hoidon potilasversiossa on eri menetelmien tarkat potilasohjeet.

Runsas verenvuoto komplisoi alle 1 % lääkkeellisiä keskeytyksiä, jolloin saatetaan joutua verensiirtoon tai kohtuontelon kaavintaan. Lääkkeellisessä keskeytyksessä jälkivuoto on selkeästi pitempi kuin kirurgisessa keskeytyksessä. Antibioottihoidon vaativa infektio tai sen epäily esiintyy noin 3–5 %:lla. Jos kohtu ei tyhjene lääkehoidolla, joudutaan tekemään kaavinta. Näin käy arviolta 2–4%:lle potilaista.

Jälkitarkastus

Jälkitarkastus 2–4 viikon kuluttua on tarpeen molempien menetelmien yhteydessä. Ongelmattoman keskeytyksen jälkitarkastus tapahtuu avoterveydenhuollossa. Olennaista on raskauden keskeytymisen varmistaminen raskaustestillä tai kliinisellä tutkimuksella. Samalla keskustellaan ja päätetään jatkossa käytettävä ehkäisymenetelmä. Psyykkisen tilan ja mahdollisen lisätuen tarpeen arvioiminen ja jatkohoitoon ohjaaminen on tärkeää «Abortti ja psyykkinen hyvinvointi»2.

Raskauden ehkäisy suunnitellaan usein jo ennen keskeytystä. Ehkäisypillerit (ks. «Ehkäisypillerit (yhdistelmäehkäisy)»3) voi aloittaa heti keskeytystä seuraavana päivänä. Kierukka (ks. «Kierukka (ehkäisy)»4) voidaan asentaa kirurgisen keskeytyksen yhteydessä, tarvittaessa jo viikon kuluttua lääkkeellisen keskeytyksen jälkeen, (jos kohtu varmuudella on tyhjentynyt), jälkitarkastuksessa tai keskeytystä seuraavien kuukautisten aikana.

Komplikaatioitta sujuneella raskaudenkeskeytyksellä ei ole todettu naisen hedelmällisyyttä heikentävää vaikutusta. Kohdunulkoista raskautta, raskauden keskikolmanneksen keskenmenoja, ennenaikaista synnytystä tai etistä istukkaa ei esiinny enemmän raskaudenkeskeytyksen läpikäyneillä kuin muillakaan naisilla. Toistuvien keskeytysten vaikutuksista hedelmällisyyteen tai tulevien raskauksien ongelmiin ei kuitenkaan ole riittävästi tietoa. Joissakin tutkimuksissa ennenaikaisen synnytyksen riski on lisääntynyt, jos keskeytyksiä on ollut useita.

Lisää tietoa raskauden keskeytyksestä

Valtakunnallisen Käypä hoito -suosituksen potilasversio, ks. «Raskaudenkeskeytys»5.

«Abortti ja psyykkinen hyvinvointi»2

Käytettyjä lähteitä

Suhonen S, Heikinheimo O. Raskauden keskeytys. Kirjassa Ylikorkala O, Tapanainen J (toim) Naistentaudit ja synnytykset. Kustannus Oy Duodecim 2011, s 169–174.

Niinimäki M. Raskauden keskeytys. Lääkärin käsikirja online, päivitetty 20.4.2013. Kustannus Oy Duodecim.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi