Etusivu » Raskaushepatoosi

Raskaushepatoosi

Lääkärikirja Duodecim
10.10.2017
naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aila Tiitinen

Raskaushepatoosilla eli hepatogestoosilla eli raskauskolestaasilla tarkoitetaan raskaushäiriötä, jossa iho alkaa kutista ja maksaentsyymien ja/tai sappihappojen pitoisuus veressä alkaa suurentua. Raskaushepatoosi todetaan noin 1–1,5 %:lla raskaana olevista naisista. Maksahäiriö puhkeaa yleensä 30. raskausviikon jälkeen, eikä sen syytä tunneta. Jostakin syystä raskaushormonit aiheuttavat maksan ylikuormittumista. Tauti kulkee selvästi suvuittain, mikä viittaa perintötekijöiden merkitykseen sen synnyssä.

Synnytyksen jälkeen kutina ja muut oireet häviävät nopeasti. Raskaushepatoosi uusiutuu joka toisella äidillä seuraavan raskauden aikana, mutta se ei aiheuta pysyviä maksavaurioita. Raskaushepatoosin sairastaneilla naisilla esiintyy myöhemin jonkin verran enemmän sappikivitautia (ks. «Sappikivi»1) ja mahdollisesti muita maksasairauksia. Raskaushepatoosin sairastaneet voivat käyttää nykyisiä matalahormonisia raskaudenehkäisyvalmisteita ja vaihdevuosien hormonihoitoa.

Oireet

Raskaushepatoosin ainoa oire on terveen näköisen ihon kutina, joka ilmaantuu tavallisesti 30. raskausviikon jälkeen (ks. «Raskaus ja iho»2). Kutina on tyypillisesti voimakkainta kämmenissä, jalkapohjissa ja vatsalla, mutta kutinaa voi ilmetä keholla kauttaaltaan. Yleisoireita ei ole, mutta kutina haittaa nukkumista ja aiheuttaa siten väsymystä.

Taudin toteaminen

Raskaudenaikainen ihon kutina on yleinen ongelma, joten kutinasta kärsivien äitien joukosta on tärkeää tunnistaa raskaushepatoosi. Diagnoosin varmistamiseksi määritetään neuvolassa äidin verestä maksaentsyymien (ks. «Alaniiniaminotransferaasi (P-ALAT)»3) ja sappihappojen pitoisuus.

Milloin lääkäriin

Jos maksa-arvot ovat koholla, neuvola lähettää odottajan äitiyspoliklinikalle tai sairaalan osastolle seurantaan. Lääkehoidoista ei ole juurikaan apua kutinan hoidossa, mutta antihistamiineja voidaan kokeilla. Myös viilentävää mentolivoidetta on suositeltu lieventämään ihon kutinaa. Kolestyramiini-, guarkumi- tai ursodeoksikoolihappohoidolla pyritään syrjäyttämään elimistön sappihappoja tai vähentämään sappihappojen imeytymista suolistosta takaisin maksan verenkiertoon. Nämä lääkkeet voivat vähän lievittää kutinaa, mutta toisaalta voivat aiheuttaa pahoinvointia tai rasvaripulia. Vähärasvaista ruokavaliota voidaan suositella raskaushepatoosin yhteydessä.

Koska raskaushepatoosiin liittyy pieni sikiön kuoleman vaara (riski < 1 %), äiti voidaan ottaa synnytyssairaalaan seurantaan, silloin seurataan sikiön vointia sykekäyrällä ja kaikututkimuksilla. Tarvittaessa synnytys käynnistetään 1–2 viikkoa ennen laskettua aikaa, varsinkin jos sappihappojen pitoisuus on korkea. Synnytyksen jälkeen kutina ja muut oireet häviävät nopeasti.

Ehkäisy

Ehkäiseviä toimenpiteitä ei tunneta.

Normaali raskaus:

«Raskaus (normaali kulku)»12

Normaali synnytys:

«Normaali synnytys»13

Imetys:

«Imetys»14

Käytettyjä lähteitä

Stefanovic V, Ylikorkala O. Raskaushepatoosi ja muut maksasairaudet raskauden aikana. Kirjassa: Ylikorkala O, Tapanainen J (toim.). Naistentaudit ja synnytykset. Kustannus Oy Duodecim 2011, s. 420–427.