Etusivu » Toistuva keskenmeno

Toistuva keskenmeno

Lääkärikirja Duodecim
23.10.2016
naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aila Tiitinen

Jos naisella on ollut kolme peräkkäistä keskenmenoa, puhutaan ns. toistuvasta keskenmenosta (latinaksi abortus habitualis). Tällaisessa tilanteessa lisätutkimukset ovat aiheellisia pariskunnan niin halutessa. On hyvä muistaa, että toistuvalle keskenmenolle ei useinkaan löydy mitään selitystä eikä ehkäisevää hoitoa.

Toistuvia keskenmenoja on 0.4–1 %:lla hedelmällisessä iässä olevista naisista. Toistuvan keskenmenon oireet ja hoito ovat olleet samanlaiset kuin yksittäisenkin keskenmenon (ks. «Keskenmeno»1). Syytä selvittävät tutkimukset toteutetaan silloin, kun nainen ei ole raskaana. Syytä ei käytettävissä olevilla tutkimuksilla kuitenkaan löydy 50–75 %:lla tapauksista.

Tutkimukset

Tutkimusten tarkoitus on selvittää tunnetut keskenmenon aiheuttajat sekä samalla saada ennuste seuraavan raskauden onnistumismahdollisuudesta. Tutkimuksista tärkein on kohdun rakenteen selvittely kaikututkimuksella (ks. «Gynekologinen kaikututkimus»2). Tavallista kaikututkimusta voidaan täydentää kohtuontelon keittosuolaruiskutuksella. Jos kaikututkimuksessa epäillään kohtuontelossa poikkeavuutta, tehdään kohtuontelon tähystys eli hysteroskopia. Hormonaaliset syyt ovat aika harvinaisia toistuvan keskenmenon syitä, mutta ainakin kilpirauhasen toiminta (ks. kilpirauhaskokeita «http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=snk&p_hakusana=kilpirauhastutkimus&p_loki=e»1) ja maitohormonin (prolaktiinin) eritys on hyvä tutkia. Jos kuukautiskierto on epäsäännöllinen, selvitetään sen syy. Munasarjojen rakenne kaikututkimuksessa kertoo paljon kuukautiskierron häiriöistä. Tarvittaessa tutkitaan aivolisäkehormonien pitoisuus.

Huonossa hoitotasapainossa olevat yleissairaudet voivat johtaa raskauden keskeytymiseen, ja tutkimukset suunnitellaan esitietojen mukaisesti. Pieni verenkuva kuuluu aina tutkimuksiin, ja jos löytyy anemia, sen syy on selvitettävä. Oireeton keliakia on joskus toistuvan keskenmenon taustalla. Ylipainoisella kannattaa tarkistaa verensokeri. On hyvä varmistaa, että käytössä olevat säännölliset lääkitykset ovat turvallisia raskautta suunnittelevalle.

Osa perinnöllisistä hyytymisjärjestelmän häiriöistä on keskenmenolle altistavia, erityisesti myöhäisemmissä (keskikolmanneksen) keskenmenoissa. Laboratoriossa määritetään hyytymiseen vaikuttavat niin sanotut fosfolipidivasta-aineet ja harkinnan mukaan varsinaiset hyytymistekijät (ks. «Perinnöllinen verisuonitukos (veritulppa)»3). Kromosomien rakenteelliset poikkeavuudet voivat aiheuttaa keskenmenoalttiutta, mutta ei muita oireita. Molempien puolisoiden kromosomisto (karyotyyppi) määritetään verinäytteestä. Jos löytyy poikkeavuus, pari ohjataan perinnöllisyysneuvontaan.

Miehestä johtuvat keskenmenon syyt ovat vielä pääosin selvittämättä. Miehen runsas alkoholinkäyttö ja tupakointi lisäävät keskenmenon vaaraa.

Hoito

Suurella osalla pareista keskenmenolle ei löydy syytä tutkimuksissa, jolloin hoitoa ei valitettavasti ole tarjolla. Jos äidillä on joku krooninen sairaus, sen hyvä hoito on tärkeää. Keskenmenoa ehkäisevää lääkehoitoa voidaan harkita, jos löytyy hyytymistekijähäiriö. Valmisteena on asetyylisalisyylihappo tai ihon alle annosteltava pienimolekyylinen hepariini. Näistä lääkkeistä ei ole hyötyä tuntemattomasta syystä johtuvassa toistuvassa keskenmenossa, kuten ei myöskään kortisonihoidosta.

Jos keskenmenon taustalla on kohdun rakennevika, myooma tai polyyppi, voi leikkaushoito tulla joskus kyseeseen. Kohdunkaulan tukilangasta on apua vain niissä harvinaisissa tilanteissa, joissa on todettu kohdun kaulan heikkous. Alkuraskauden keltarauhashormonihoidon ei ole todettu ehkäisevän keskenmenoa. Eräissä tapauksissa on koeputkihedelmöityshoidon (ks. «Koeputkihedelmöitys»4) yhteydessä mahdollista tutkia yhdestä solusta alkioiden perimää (alkiodiagnostiikka, PGD, tai alkioseulonta, PGS) ja siten valita kohtuun siirrettävä alkio.

Psykologinen tukihoito on osoittautunut hyödylliseksi; keskenmenon riski voi jopa pienentyä. Alkuraskauden kaikukuvauksilla on merkittävä psykologinen tukivaikutus; tilanteen näyttäessä hyvältä nainen voi nukkua yönsä rauhallisemmin. Kaikukuvaukset antavat myös viitteitä siitä, eteneekö raskaus normaalisti vai poikkeavasti.

Ehkäisy

Yleisesti voi sanoa, että keskenmenoa ei voi ehkäistä. Muutamat yleisperiaatteet ovat kuitenkin hyviä: hyvä yleiskunto ja terveellinen ruokavalio ovat hyödyksi kaikille raskautta suunnitteleville. Ali- ja ylipainoisilla hyvä painonhallinta ja sopiva liikunnan määrä on muistettava. Folaattia (ks. «Foolihapon käyttö raskauden aikana»5) suositellaan uutta raskautta suunnitteleville. Vitamiinihoidoista ei ole hyötyä; toki D-vitamiinin saanti kannattaa talviaikana varmistaa. Tupakointia ja runsasta muiden nautintoaineiden käyttöä on syytä välttää.

Keskenmenon uusiutumisriski pysyy ennallaan yhden keskenmenon jälkeen. Kahden keskenmenon jälkeen riski on 17–35 % ja kolmen jälkeen 25–49 %. Tärkeä on tieto ennusteesta: kolmen keskenmenon jälkeen seuraava raskaus onnistuu 60–80 %:lla naisista. Henkinen tuki ja seuraavan raskauden suunniteltu seuranta ovat hyödyksi.

Lähteet

Ulander V-M, Tulppala M, Raudaskoski T. Keskenmeno. Kirjassa: Ylikorkala O, Tapanainen J (toim.). Naistentaudit ja synnytykset. Kustannus Oy Duodecim 2011, s. 377–385.