Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Ebola
 
 

Ahdistuneisuus

Lääkärikirja Duodecim
28.6.2013
psykiatrian erikoislääkäri Matti Huttunen

Ahdistuneisuudella tarkoitetaan pelonsekaista tai huolestunutta tunnetilaa, johon liittyy osin tietoinen tai tiedostamaton huoli jostain nykyhetkeen tai tulevaisuuteen liittyvästä tapahtumasta.

Ahdistuneisuuden luonne ja voimakkuus vaihtelevat lievästä päivittäisiin stressitilanteisiin liittyvästä jännittyneisyydestä paniikinomaisiin tai järjenvastaisiin pelkotiloihin. Vähänkin voimakkaampi ahdistuneisuus aktivoi elimistön sympaattisen hermoston. Tämän vuoksi ahdistuneisuuteen liittyy usein erilaisia somaattisia oireita, kuten sydämentykytystä, verenpaineen kohoamista, suun kuivumista, hengenahdistusta, hikoilua, ruokahaluttomuutta, palan tunnetta kurkussa, vapinaa, huimausta, silmäterien laajenemista.

Kyky tuntea pelkoa ja ahdistuneisuutta on terve ominaisuus, koska se varoittaa ihmistä uhkaavista tilanteista. Heikentäessään ihmisen toiminta- tai vuorovaikutuskykyä ahdistuneisuus voi kuitenkin olla myös psykiatrisen sairauden oire.

Ahdistuneisuus ilmenee oireena lähes kaikissa psykiatrisissa sairaustiloissa. Jos ahdistuneisuuteen ei liity psykoottisia oireita tai vakavaa masennustilaa (ks. «Masennustilat eli depressiot»1), kyse on usein jostakin yleistyneistä ahdistuneisuushäiriöstä tai jostain muusta ahdistuneisuushäiriöstä. Äkillinen ja odottamatta ilmenevä paniikinomainen pelkotila on usein oire paniikkihäiriöstä (ks. «Paniikkihäiriö»2). Jos ahdistuneisuus on luonteeltaan tiettyyn kohteeseen tai tilanteeseen liittyvää pelkoa, kyse on usein erilaisista fobioista tai pelkotiloista. Traumaattisiin tapahtumiin liittyvät muistot laukaisevat ja ylläpitävät ahdistuneisuutta, jolloin kyseessä voi olla traumaperäinen stressihäiriö tai traumaattisen kokemuksen ylläpitämä dissosiaatiohäiriö (ks. «Traumaperäinen stressihäiriö»3). Unen saanti häiriintyy herkästi ahdistuneisuuden vuoksi, ja eri syistä johtuva ahdistuneisuus onkin tavallinen syy myös unettomuuteen (ks. «Unettomuus»4). Ahdistuneisuus on päihteiden käytön ja päihderiippuvuuden (ks. «Päihde- ja huumeriippuvuus»5) sekä tärkeä syy että seuraus.

Erilaisiin psykiatrisiin sairauksiin tai pakonomaiseen päihteiden käyttöön liittyvä ahdistuneisuus on usein hyvin voimakasta, joka muistuttaa kuoleman, hajoamisen tai yksinjäämisen liittyvää kauhunomaista ja lamaavaa pelkoa. Kyse ei tällöin ole useimmille ihmisille tutusta jännittyneisyydestä tai lievistä peloista. Tämän voimakkaan ahdistuneisuuden luonteen ymmärtäminen on tärkeää autettaessa ja tuettaessa voimakkaasta ahdistuneisuudesta kärsiviä. Vaarana on muuten työ- tai toimintakykyä lamaavan tai pakonomaisen ja impulsiivisen käytöksen taustalla olevan sietämättömän ahdistuneisuuden tai pelon tunteen väheksyminen tai mitätöiminen.

Ahdistuneisuus voi olla myös monien somaattisten sairauksien oire tai erilaisten lääkkeiden aiheuttama sivuvaikutus.Tällaisia somaattisia sairauksia ovat mm. erilaiset sydänsairaudet, sokeritauti, kilpirauhasen liika- tai vajaatoiminta, astma. Etenkin iäkkäillä ihmisillä ahdistuneisuuden taustalla on usein yksinäisyys, tarkoituksettomuus ja kuoleman pelko.

Traumaattisiin muistoihin tai tilanteisiin liittyvää ahdistuneisuutta voi työstää erilaisin harjoitusten ja rentoutusmenetelmien avulla sekä keskustelemalla ahdistuneisuuden syistä ymmärtävien läheisten ja kanssaihmisten kanssa. Runsas alkoholin tai muiden päihteiden käyttö pahentaa ahdistuneisuutta. Hankalampaa ja itsepäisempää ahdistuneisuutta voidaan hoitaa tehokkaasti sekä erilaisten psykoterapioiden että psyykenlääkkeiden (ks. «Psyykenlääkkeet»6) avulla. Jos ahdistuneisuus on taustaltaan psyykkisperäinen, sen hoito edellyttää usein sen asteittaista kohtaamista ja ymmärtämistä.

Mielenterveystalon "Työkaluja mielen hyvinvointiin", ks. «https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/tyokaluja_itsehoito/Pages/default.aspx»1.

Mielenterveydestä ja suun hyvinvoinnista ks. «Psyykkiset sairaudet ja suun terveys»7.

Lisää tietoa ahdistuneisuudesta

Huttunen M, Kalska H (toim.). Psykoterapiat. Kustannus Oy Duodecim, 2012

Marks I: Pelko – osa elämää, Prometheus kustannus Oy, 2008

Lönnqvist J, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T (Toim): Psykiatria, 9.painos. Kustannus Oy Duodecim, 2011.

Psykiatri Matti O. Huttusen Lääkkeet mielen hoidossa -teoksen artikkeleita:

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi