Etusivu » Uutta Terveyskirjastossa » Alaraajan vammat

Alaraajan vammat

Lääkärikirja Duodecim
30.6.2017
yleislääketieteen erikoislääkäri Osmo Saarelma

Haavat

Pinnalliset alaraajan haavat hoidetaan kuten haavat yleensäkin (ks. «Haava»1). Ihonalaisen rasvakerrokseen asti ulottuvat haavat edellyttävät aina tarkistuttamista lääkärillä ja yleensä haavan ompelua. Jalkaterän alueella ihon alla kulkee jänteitä, jotka voivat vaurioitua pinnalliseltakin näyttävässä viiltohaavassa.

Venähdysvammat

Alaraajan yleisimpiä venähdyksiä on nilkan nyrjähdys (ks. «Nilkan nyrjähdys, nilkkanivelen venähdys»2).

Polven venähdysvammoista on erillinen artikkeli (ks. «Polvivamma, kierukkavamma, ristisidevamma»3).

Ensiapu ja itsehoito

Venähdysten ensiapuna on kylmähoito ja lievästi vamma-aluetta puristava side ja kohoasento. Kylmähoidon tarkoituksena on vähentää veren vuotamista vamma-alueelle, ja se on sitä tehokkaampaa, mitä nopeammin se aloitetaan, mieluimmin jo minuutin sisällä. Jääpussia tai kylmäpakkauksia pidetään vamman kohdalla 15–20 minuuttia kerrallaan, tarvittaessa 1–2 tunnin välein. Ihon paleltumavammaa tulee varoa.

Lievä nilkan tai polven venähdys, johon ei liity nivelen toiminnan häiriötä eikä painoa jalalle laskiessa (varatessa) tuntuvaa kipua, paranee itsestään 1–2 viikon sisällä. Niveltä tukevasta siteestä, teippauksesta tai niveltuesta on apua.

Milloin hoitoon

Jos venähdysvammaan liittyy huomattava turvotus, ihonalainen verenvuoto, kipu alaraajaan varatessa tai koputteluarkuus luissa, on tarpeen hakeutua välittömästi hoitoon.

Lihas- ja jännevammat

Alaraajan lihasten tai jänteiden vammat liittyvät yleensä voimakkaisiin fyysisiin ponnistuksiin. Äkillinen lihaksen jännittäminen ja venytys usein koko kehon painolla saa aikaan lihasolujen tai jänteen repeämisen. Tavallisia lihasrepeämän sijaintipaikkoja ovat reiden takaosa sekä pohje. Joskus voi lihasrepeämän sijasta lihaksessa olla vain kouristus, joka laukeaa rasituksen jälkeen. Lihasrepeämän aiheuttama kipu ei mene kouristuksen lauettua ohi, ja jos repeämä on kookas, lihaksessa voi tuntua repeämäkohdalla kuoppa. Se tosin saattaa alkuvaiheessa olla veripahkan täyttämä eikä siksi ole heti tunnettavissa. Lihaskudokseen syntynyt verenvuoto voi näkyä vasta myöhemmin repeämän alapuolella esimerkiksi polven tai nilkan seudussa mustelmana.

Alaraajan jännevammoista merkittävin on akillesjänteen repeämä. Se syntyy tyypillisesti äkillisessä ponnistuksessa. Joskus jänteen katketessa kuuluu selvä paukahdus tai napsahdus. Vamman syntymistä edesauttavat ikääntyminen ja ylipaino tai jänteessä jo ennestään oleva haurastuma. Tällöin repeämä voi syntyä vähäiseltäkin tuntuvan ponnistuksen yhteydessä. Akillesjänteen katkettua jalkaterän ojennus ei onnistu varsinkaan vastusta vasten eikä jalalla pysty nousemaan varpaille. Akillesjänteen kohdalla nilkan takaosassa voi tuntua pelkkä kuoppa. Hoito edellyttää yleensä leikkausta tai kipsihoitoa (ks. «Akillesjänne (kantajänne)»4).

Ensiapu ja itsehoito

Lihasvamman ensiapu on samanlainen kuin venähdysten: kylmä, lievä puristus ja kohoasento. Vähäiset lihasvammat paranevat hyvin, ja niiden kuntouttaminen venyttämällä aloitetaan kivun sallimissa rajoissa jo parin päivän kuluttua vammasta.

Milloin hoitoon

Kova kipu ja lihaksen toiminnan heikkous ovat aihe viedä potilas samana päivänä lääkärin tutkittavaksi.

Alaraajan murtumista on erillinen artikkeli «Alaraajan murtumat»5.

Ehkäisy

Vammojen ehkäisyyn pätevät yleiset tapaturmien ehkäisyn periaatteet: liukastumisen, kaatumisen ja törmäysten välttäminen. Ikäihmisten kaatumisten sekä luun haurastumisen ehkäisy on tärkeää reisiluun murtumien estämiseksi. Kaatumisherkkien vanhusten on syytä käydä lääkärissä kaatumistaipumuksen mahdollisen syyn selvittämiseksi ja hoitamiseksi. Sen lisäksi on saatavissa pehmusteilla varustettuja turvahousuja, joita käyttämällä reisiluun kaulan murtuman todennäköisyyttä kaatumistilanteissa voidaan huomattavasti vähentää.