Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Borrelioosi
 
 

Allerginen nuha ja muu yliherkkyysnuha

Lääkärikirja Duodecim
7.1.2013
ihotautien erikoislääkäri Matti Hannuksela

Allergisessa nuhassa henkilö on herkistynyt siitepölylle, eläinhilseelle, jauhoille tai muulle valkuaispitoiselle pölylle, harvoin jollekin kemikaalille. Oireita tulee vain riittävässä altistuksessa. Allergista nuhaa esiintyy runsaalla parillakymmenellä prosentilla väestöstä. Allergia todetaan tavallisesti iho- tai verikokeella ( «Ihopistokokeet (Prick-testit)»1, «Spesifisen IgE:n määrittäminen seerumista»2). Pienella osalla allergista nuhaa sairastavista ne ovat kielteiset ja heillä allergia osoitetaan nenään tehtävällä altistuskokeella.

Allergistyyppisiä nuhaoireita esiintyy myös ilman allergiaa. Tällaisia nuhaoireita on noin 30–40 %:lla keski-ikäisestä väestöstä. Se tunnetaan monella nimellä, kuten muu yliherkkyysnuha, ei-allerginen nuha, sisäsyntyinen nuha, intrinsic-nuha ja vasomotorinen nuha. Ei-allerginen nuha voidaan jakaa kahtia sen mukaan, onko nenän limakalvolla 'allergiasoluja' (eosinofiilisiä valkosoluja) vai ei. Jollei niitä ole, puhutaan usein vasomotorisesta nuhasta. Myös rasitusnuhaa (ks. «Rasitusnuha»3) kuuluu muiden yliherkkyysnuhien joukkoon.

Oireet

Sekä allergisessa että muussa yliherkkyysnuhassa on aivastelua, kirkasta vuotoa nenästä, nenän tukkoisuutta ja täyttymisen tunnetta nenässä ja sen sivuonteloissa. Allergisessa nuhassa on useimmiten myös silmien sidekalvon tulehdusta eli konjunktiviittia, jossa silmät punoittavat ja kutiavat ja silmäluomet turpoavat jonkin verran. Ei-allergisessa yliherkkyysnuhassa silmäoireita on vähemmän.

Nenän limakalvoissa voi olla polyyppejä (ks. «Nenän polyyppitauti»4). Ne viittavat asetyylisalisyylihappoyliherkkyyteen (ASA-yliherkkyys, asperiiniyliherkkyys).

Joka viidennellä allergista nuhaa potevalla on myös astmaoireita. Astmaa on myös kolmasosalla sellaisista ei-allergista nuhaa potevista, joilla on eosinofiilejä nenän limakalvolla. Vasomotoriseen nuhaan astma ei liity.

Aiheuttajat

Noin 15 prosenttia väestöstä on allergista koivun ja lepän siitepölyille, kymmenkunta prosenttia heinäkasvien siitepölylle ja viitisen prosenttia pujon siitepölylle. Kissa- ja koira-allergisia on viitisen prosenttia. Homeitiöallergian yleisyyttä ei tunneta tarkkaan. Mikä hyvänsä muukin valkuaispitoinen pöly voi herkistää, kunhan altistus on riittävän voimakas ja pitkäaikainen. Sellaisia ovat esimerkiksi jauhot leipomoissa ja raakakahvin pöly kahvipaahtimoissa. Homeallergiaakin esiintyy etenkin ulkoilman homeitiöille. Niitä on ilmassa koko lumettoman kauden ajan. Toiset oireilevat vain keväällä, toiset vain loppukesällä ja syksyllä, jotkut keväästä syksyyn. Sisäilman homeitiöt aiheuttanevat allergista nuhaa vain harvoin.

Ei-allerginen yliherkkyysnuha oireilee eniten ulkoilmassa, jossa toisilla on koko ajan nuhatippa nenän päässä. Veto, lämpötilan vaihtelu, tupakansavu, tuoksut ja mausteinen ruoka ovat muita tavallisia ärsyttäjiä. Jotkut aivastelevat aamuisen sanomalehden tuoksusta niin, että pystyvät lukemaan sen vasta iltapäivällä.

Taudin toteaminen

Kausiluonteisen allergisen nuhan diagnoosi on yleensä helppo. Oireet alkavat, kun allergiaa aiheuttava kasvi alkaa kukkia, ja loppuvat kukinnan loppuessa tai pian sen jälkeen. Nenän limakalvo on silloin turvonnut ja väriltään sinipunainen. Nenän erite on kirkasta. Eläimien aiheuttaman nuhan toteaminen on yleensä yhtä helppoa. Tarvittaessa allergia varmistetaan ihopistokokeella (ks. «Ihopistokokeet (Prick-testit)»1) tai verikokeella (ks. «Spesifisen IgE:n määrittäminen seerumista»2). Joskus allergia löydetään vain nenäaltistuskokeella. Homeallergian diagnosointiin ei ole toistaiseksi pystytty kehittämään kunnollisia testejä.

Ympärivuotisen nuhan diagnoosi on yleensä vaikeampi. Sinertävä nenän limakalvo viittaa allergiaan, punainen muuhun nuhaan. Allergiatestit antavat viitteitä nuhan mahdollisesta aiheuttajasta. Tarvittaessa tehdään allergeenialtistus nenän limakalvolle.

Allergisessa nuhassa nenän limakalvolta otetussa sivelynäytteessä on "allergiasoluja", eosinofiilisiä valkosoluja. Niitä on tavallisesti myös nuorena alkaneessa ei-allergisessa nuhassa. Yli 40-vuotiaana alkaneessa ei-allergisessa (vasomotorisessa) nuhassa ne puuttuvat.

Itsehoito

Allerginen nuha pysyy kurissa tavallisesti antihistamiinitableteilla, joita saa ilman lääkemääräystäkin. Vaikeammissa tapauksissa antihistamiinin lisäksi voi käyttää nenään sumutettavaa kortisonia tai kromoglikaattia. Nenäkortisoni- ja kromoglikaattivalmisteita voi käyttää ilman sisäistä antihistamiiniakin. Myös antihistamiinisumutteita voidaan käyttää paikallisesti nenään.

Ei-allergisen yliherkkyysnuhan hoito saattaa turhauttaa, sillä antihistamiinitabletit (ks. antihistamiinia sisältäviä lääkkeitä «http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=far&p_haku=antihistamiini&p_loki=e»1) eivät useinkaan auta riittävästi. Jos ne auttavat, niitä voi käyttää kuukausia, jopa vuosia yhteen mittaan. Niiden lisäksi voi kokeilla nenään sumutettavaa kortisonia. Monet aamun sanomalehdelle oireilijat voivat lukea lehtensä liesituulettimen alla. Toiset taas silittävät lehden kuumalla raudalla, jotta lehdestä haihtuvat kemikaalit kiinnittyisivät paremmin lehteen tai haihtuisivat nopeammin siitä pois. Nenän limakalvoja supistavia ja eritystä vähentäviä lääkkeitä (tippoja, sumutteita, tabletteja) ei pitäisi käyttää noin viikkoa pitempään yhteen mittaan, jottei elimistö tottuisi lääkkeeseen ja tulisi siitä riipuvaksi.

Milloin lääkäriin?

Lääkäriin on mentävä, jos allergian aiheuttajaa ei tunneta tai oireet eivät pysy riittävästi kurissa itsehoidolla. Lääkäri selvittää allergiat iho- tai verikokeiden, joskus altistuskokeiden avulla, tarkastaa, ettei nenäontelossa ole polyyppejä tai muita muutoksia, jotka haittaavat parantumista. Lääkäri määrää tarvittaessa voimakkaampia lääkkeitä, poistaa polyypit, jäädyttää nenän limakalvoa nestetypellä tai ohjaa potilaan leikkaukseen sairaalaan. Siitepölyallergioissa tulee kyseeseen myös 3–5 vuotta kestävä siedätyshoito (ks. «Siedätyshoito (hyposensibilointi)»5).

Ehkäisy

Karjatiloilla kasvaneilla lapsilla allergioita on vähemmän kuin muilla, laihoilla vähemmän kuin lihavilla. Äidin tupakointi raskauden aikana lisää lapsen vaaraa sairastua astmaan ja allergiseen nuhaan. Allergian aiheuttajat ovat usein samoja sukupolvesta toiseen. Niinpä kissa-allergiakotiin ei kannata hankkia koiraa, sillä on todennäköistä, että muutaman vuoden kuluttua osa perheenjäsenistä on allergisia myös koiran hilseelle.

Käytettyjä lähteitä

Ruoppi P. Allerginen nuha. Lääkärin käsikirja. Helsinki. Duodecim.

Small P, Kim H. Allergic rhinitis. Allergy Asthma Clin Immunol. 2011;7 Suppl 1:S3.

Rondón C, Campo P, Galindo L, Blanca-López N, Cassinello MS, Rodriguez-Bada JL, Torres MJ, Blanca M. Prevalence and clinical relevance of local allergic rhinitis. Allergy. 2012; 67: 1282–8.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi