Etusivu » Atooppinen ekseema (ihottuma)

Atooppinen ekseema (ihottuma)

Lääkärikirja Duodecim
11.11.2014
iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Anna Hannuksela-Svahn

Atooppinen ekseema (eczema atopicum) on kutiseva, tulehduksellinen ihotauti, joka ilmaantuu tavallisesti vauvaiässä, rauhoittuu lapsuusvuosien kuluessa, mutta voi pahentua uudelleen aikuisiässä. Sitä kutsutaan maitoruveksi 0–2-vuotiailla (ks. «Pikkulasten atooppinen ekseema»1) ja taiveihottumaksi leikki- ja kouluikäisillä (ks. «Leikki- ja kouluikäisten lasten atooppinen ekseema, taiveihottuma»2). Murrosikäisillä ja aikuisilla se oireilee useimmin pään alueella ja ylävartalolla

Suurella osalla atooppista ekseemaa sairastavista on myös allerginen nuha «Allerginen nuha ja muu yliherkkyysnuha»3 ja joillakin myös astma «Astma»4. Ruoka-aineallergialla on merkitystä ihottumaa pahentavana tekijänä alle vuoden ikäisillä lapsilla, harvoin sitä vanhemmilla.

Atooppinen ekseema on harvoin puhdas "ekseema" eli ihon tulehdus, jossa pääpaino on ihon verinahan yläosassa ja orvaskedessä. Suurin osa muutoksista on raapimisen ja kyhnytyksen aiheuttamaa ihon pintakerroksen, orvaskeden paksuntumaa (jäkälöitymistä), rupia ja pieniä haavoja. Useilla on mukana stafylokokkien ja muiden märkäbakteerien aiheuttamaa kroonista infektiota (ks. «Leikki- ja kouluikäisten lasten atooppinen ekseema, taiveihottuma»2). Murrosiästä lähtien myös rasvahiivat (ks. «Ihon hiivat ja niiden merkitys»5) lisääntyvät ihottumassa ja pahentavat sitä usein.

Atooppisen ekseeman erityismuotoja ovat niin sanottu lumipalloihottuma käsissä ja kumisaapasihottuma jaloissa. Niitä on leikki-ikäisillä ja vielä koulun alaluokilla (ks. «Leikki- ja kouluikäisten lasten atooppinen ekseema, taiveihottuma»2). Ratsupaikkaihottumaksi kutsuttua ihomuutosta on koulu- ja teini-iässä pakaroissa ja reisissä etenkin tytöillä. Oireet saattavat jatkua murrosiän jälkeenkin (ks. «Leikki- ja kouluikäisten lasten atooppinen ekseema, taiveihottuma»2). Keratosis pilaris, talirauhasten sarveistapit (ks. «Talirauhasten sarveistapit (keratosis pilaris)»6) liitetään usein atopiataipumukseen, samoin tavallinen iktyoosi (ks. «Tavallinen iktyoosi (ichthyosis vulgaris)»7).

Taudinmääritys perustuu oireisiin ja ihottuman ulkonäköön. Syyhy ja muut ekseemat huomioidaan diagnoosivaihtoehtoina. Välitöntä ruoka-allergiaa selvitetään ihopistokokeella alle 1-vuotiailta, sitä vanhemmilta vain selkeän ruoka-aineallergiaepäilyn yhteydessä. Lappukokeita tehdään viivästyneen allergian selvittämiseksi, jos on herännyt epäily, että paikallishoitovoiteet pahentavat ihottumaa.

Hoidon tavoite on kutinan rauhoittuminen ja ihottuman hallinta. Tämä tapahtuu kortisonivoiteilla, joiden vahvuus valitaan iän, hoidettavan paikan ja ihottuman vaikeusasteen mukaan. Kortisonivoiteita käytetään ihottumaan jaksoina, joiden pituus vaihtelee kahdesta vuorokaudesta kahteen viikkoon ja joiden välillä on vähintään viikon tauko. Jos vaste on riittämätön, voidaan hoitona käyttää kalsineuriinin estäjävoiteita (takrolimuusi ja pimekrolimuusi), UV-valohoitoa ja erityistapauksissa sisäisiä immunosuppressiivisia lääkityksiä. Peseytyä voi normaalisti. Kuivalle iholle käytetään kosteuttavaa perusvoidetta.

Käytettyjä lähteitä

Valtakunnallinen Käypä hoito -suositus "Atooppinen ekseema", ks. «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50077»1

Valtakunnallinen Käypä hoito -suositus "Ruoka-allergia (lapset)", ks. «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50026»2

Kuitunen M. Lapsen atooppinen ihottuma: taudinkuvat, tutkiminen ja hoito. Lääkärin käsikirja [online]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 29.7.2013. Saatavilla internetissä (vaatii käyttäjätunnuksen) «http://www.terveysportti.fi/dtk/ltkb/avaa?p_artikkeli=ykt00773»3.