Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Ebola
 
 

Herpes eli yskänrokko (Herpes simplex)

Lääkärikirja Duodecim
18.2.2013
ihotautien erikoislääkäri Matti Hannuksela

Yskänrokkoviruksia (herpes simplex virus, HSV) on kahta tyyppiä, HSV1 ja HSV2. HSV1 aiheuttaa infektion yleensä kasvoissa, HSV2 sukuelimissä (ks. «Sukuelinherpes (genitaaliherpes) miehellä»1) ja pakaroissa. Joskus HSV2 on kasvoissa ja HSV1 sukuelimissä. HSV1-tartunta saadaan yleensä pienenä, jolloin se ei aiheuta mitään oireita. Mitä vanhempana tartunnan saa, sitä todennäköisemmin seurauksena on voimakas infektio, jopa aivotulehdus. Lähes jokainen on saanut HSV1-tartunnan ja kantaa virusta elimistössään, tavallisimmin kolmoishermon juuressa, tumakkeessa. Kun ihmisen immuunipuolustus heikentyy flunssan, auringon ultraviolettisäteilyn tai muun syyn seurauksena, virus aktivoituu ja siirtyy hermoa pitkin ihoon tai limakalvolle. Joka kolmannella on herpesoireita elämänsä aikana ainakin kerran.

Oireet

Uusiutuvan herpeksen ensimmäinen oire on yleensä ihon tunnottomuus, sitten kirvely ja kutina. Tuntien kuluessa, ainakin seuraavaan päivään mennessä ilmestyvät herpekselle tyypilliset rakkulat. Niitä on useimmiten huulessa, sierainaukoissa tai muualla kasvoissa. Niitä voi ilmestyä myös suun tai nielun limakalvolle, jopa ruokatorveen (ks. kuva «Herpes labialis (huuliherpes)»1). Parantuminen vie muutamasta päivästä jopa 3–4 viikkoon.

Herpesrakkuloita voi olla myös muualla, kuten käsissä tai jaloissa, genitaaliherpeksessä sukuelimissä tai pakaroissa.

Harvinainen herpesinfektion muoto on imusonitulehdus ( «Imusuonitulehdus (lymfangiitti, "verenmyrkytys")»2), jollainen lähtee kädestä kainaloa kohti tai sukueliimistä lähimpiä imusomukkeita kohti, hyvin harvoin muualla. Tyypillistä herpesrakkulakylvöä näissä tapauksissa ei kehity vaan iho vain turpoaa ja punoittaa pieneltä alalta, johon voi tulla rakkula tai jopa haava.

Herpes uusiutuu vaihtelevien aikojen kuluttua. Joillakin näkyvää herpestä ei ole koskaan, joillakin useammin kuin kerran kuukaudessa.

Taudin toteaminen

Herpeksen tunnistamisessa on harvoin vaikeuksia. Kasvoissa se voi muistuttaa erehdyttävästi märkärupea (ks. «Märkärupi (Impetigo contagiosa)»3). Käsissä tai jaloissa oireet ovat usein epätyypillisiä ja muistuttavat bakteeri-infektiota (ks. kuvat «Uusiutuva herpes kädessä peukalon tyvessä»2 ja kuva «Uusiutuva herpes jalassa muistuttaa sieni-infektiota tai märkärupea»3). Genitaaliherpeksessä (ks. «Sukuelinherpes (genitaaliherpes) miehellä»1) rakkuloita ei aina huomata, ei myöskään suun limakalvon herpeksessä. Tarvittaessa virus osoitetaan tuoreesta rakkulasta tai rakkulan pohjasta vasta-ainetekniikalla tai viljelyllä 1–2 vrk:n sisällä oireiden alkamisesta. Vasta-aineiden määrittämisellä verestä on harvoin hyötyä diagnostiikassa.

Itsehoito

Herpes parantuu ilman hoitoa 1,5–4 viikossa. Apteekista saa reseptittä asikloviiriä tai pensikloviiriä (ks. asikloviirin lääkeopashaku «http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=far&p_haku=asikloviiri%20*voide&p_loki=e»1) sisältävää voidetta. Asikloviirivoidetta aletaan laittaa viidesti ja pensikloviirivoidetta jopa kymmenen kertaa vuorokaudessa heti herpeksen ensi oireiden ilmestyessä ja hoitoa jatketaan noin viisi vuorokautta. Asikloviiri ja pensikloviiri estävät viruksen lisääntymistä ihosoluissa mutta eivät tapa sitä. Julkaistujen tutkimusten mukaan voide lyhentää hieman herpeksen kestoaikaa, mutta muut, esimerkiksi hunaja, lääkkeettömät voiteet, geelit ja peittohoito hydrokolloidilevyllä ovat ilmeisesti lääkevoiteita tehokkaampia, ks. tutkimusnäyttö «Viruslääkevoiteiden teho herpeksen hoidossa vähäinen»4. Yleisen kliinisen käsityksen mukaan asikloviirivoiteen käyttö saattaa nopeuttaa herpeksen uusiutumista, sillä lääke menettää tehonsa, kun virus tulee sille resistentiksi. Resistenssi voi kehittyä jo yhden viisi päivää kestävän hoitokuurin aikana.

Hunaja ja myös hepariinia, sinkkioksidia dokosanolia, piihappoa tai mehiläisvahaa sisältävät voiteet saattavat lyhentää oireaikaa. Rupivaiheessa herpestä ei välttämättä tarvitse hoitaa muuta kuin pesemällä vedellä ja saippualla. Antibioottia sisältävä voide tai antiseptinen hydrokortisonivoide estävät bakteeri-infektion. Hydrokortisonia ja muita kortisoneja sisältävien voiteiden tuoteselosteessa varoitetaan kortisonin käytöstä herpeksessä. Hydrokortisonin ja mahdollisesti myös keskivahvojen kortisonivoiteiden sekä takrolimuusivoiteen kohdalla varoitus on turha, sillä hydrokortisoni ei yksiprosenttisena heikennä ihon immuunipuolustusta eikä keskivahvojenkaan kortisonien vaikutus ilmeisesti ole merkittävä herpesinfektion pahentumisessa.

Milloin lääkäriin?

Rajuoireinen tai yli 10 kertaa vuodessa uusiutuva herpes ovat syitä lähteä lääkäriin, samoin imusuonitulehdus. Asikloviiri ja valasikloviiri suun kautta otettuna, tarvittaessa suoneen annettuna, rauhoittaa infektion nopeasti.

Ehkäisy

Tiheään uusiutuvassa herpeksessä asikloviiria, valasikloviiria tai famasikloviiria voidaan antaa suun kautta estolääkityksenä kuukausien tai vuosien ajan. Lääke estää herpeksen uusiutumisen yhdeksällä kymmenestä, mutta herpes palaa lääkityksen loppuessa.

Moni toistuvista herpeksistä kärsivä ottaa aurinkomatkalle mukaan asikloviiritablettipakkauksen, sillä auringon UVB-säteily heikentää immuunipuolustusta niin paljon, että herpes puhkeaa 2–3 aurinkoisen päivän kuluessa. Erityisesti huulien suojaaminen huulivoiteella, jonka auringonsuojakerroin (SPF) on vähintään 15, estää herpeksen ilmaantumista kesällä ja aurinkomatkoilla.

Herpesrokotetta ei ole.

Lisätietoa Huuliherpeksestä ks. «Huuliherpes eli yskänrokko»5

Käytettyjä lähteitä

Eastern JS. Dermatological manifestations of Herpes simplex. www.emedicine.medscape.com/article/1132351.

Sands M, Brown R. Herpes simplex lymphangitis. Two cases and a review of the literature. Arch Intern Med. 1988; 48: 2066–7.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi