Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Enterorokko
 
 

Hilse

Lääkärikirja Duodecim
25.3.2013
ihotautien erikoislääkäri Matti Hannuksela

Hilse on tavallisesti merkki rasvaisesta, tulehtuneesta päänahasta, seborrooisesta ekseemasta eli tali-ihottumasta (ks. «Tali-ihottuma (seborrooinen ekseema)»1). Sen hilse ei eroa juuri lainkaan päänahan atooppisen ihottuman (ks. «Atooppinen ekseema (ihottuma)»2) aiheuttamasta hilseilystä. Kolmas yleinen hilseilyn aiheuttaja on psoriaasi (ks. «Psoriaasi»3). Hilsettä alkaa syntyä, kun päänahka tulehtuu ja solut alkavat jakautua nopeammin. Siinä missä orvaskesi ja marraskesi (= epidermis) uusiutuvat normaalisti 6–10 viikossa, tulehtunut iho uusiutuu paljon nopeammin, jopa 10 päivässä. Epäkypsät sarveiskerroksen solut tarttuvat toisiinsa, ja niitä on niin runsaasti, että lopputuloksena on näkyvä hilse. Nopeasti uusiutuvassa ihossa ei ehdi syntyä riittävästi keramideja, jotka sarveiskerroksesta estävät veden haihtumista ihossa. Iho kuivuu. Rasvainenkin päänahka on siis kuiva.

Olipa kyseessä atooppinen, seborrooinen tai psoriaasihilseily, hiuspohjassa asuvat rasvahiivat (Malassezia- ja kryptokokkihiivat) pääsevät lisääntymään ravinteikkaassa ympäristössä. Ne lisäävät päänahan tulehdusta. Hilseily siis ruokkii itseään.

Myös päänahan kroonisessa karvatuppitulehduksessa (follikuliitissa) päänahka hilseilee ja kutiaa «Arpeuttava kaljuus (alopesia, hiustenlähtö)»4. Sen lisäksi siinä on kipeitä märkäpäitä ja hiustenlähtöä. Myös ruusufinni «Ruusufinni (Acne rosacea)»5 voi levitä päänahkaan. Sitä nähdään ennen kaikkea kaljuuntuneilla miehillä.

Ruokavaliolla ei ole merkitystä päänahan hilseilyssä tai muun ihon kuivuudessa tai rasvaisuudessa ellei ruokavalio ole hyvin yksipuolinen niin, että elimistölle välttämättömiä ravintoaineita puuttuu kokonaan tai suurimmaksi osaksi.

Oireet

Hilseilevä päänahka kutiaa tavallisesti melko voimakkaasti. Oireita on eniten päälaella, sitten hiusrajassa. Hiusrajan hilsevyöhyke voi ulottua koko pään ympäri. Sellainen tunnetaan nimellä Corona seborrhoica, hilsesädekehä. Suurimmalla osalla hilse lähtee pois sampoopesulla. Jos hilse ei lähde tehokkaallakaan pesulla, diagnoosina on pityriasis sicca, itsepäinen hilse. Hiuksiin tarttuva hilse on pityriasis amiantacea. Psoriaasi puolestaan muodostaa laajoja hilsekakkuja etenkin korvallisille ja niskaan, usein myös otsalle hiusrajaan. Karvatuppitulehdus ja ruusufinni muistuttavat jossain määrin aknea.

Taudin toteaminen

Seborrooisen ja atooppisen hilseilyn erottaminen toisistaan on usein vaikeaa, joskus mahdotonta. Käytännön kannalta niiden erottamisella ei ole merkitystä, sillä hoito on sama. Psoriaasihilse irtoaa paljon suurempina levyinä, ja se jättää jälkeensä pistemäisiä verenvuotoja. Päänahan karvatuppitulehdus siihen liittyvine oireineen on helppo tunnistaa ihottuman ulkonäön perusteella. Koepalasta ei ole apua. Bakteeri- tai hiivaviljelyä ei tarvita.

Itsehoito

On hilseilyn syy mikä tahansa, sen perushoito ja samalla tärkein hoito on päivittäinen pesu sampoolla. Kaikkiin hilsetyyppeihin sopivat samat sampoot: Apteekeissa myydään mm ketokonatsolia, piroktoniolamiinia tai sinkkipyritionia sisältäviä sampoita. Kahta viimemainittua tehoainetta siältäviä tuotteita on myynissä myös kemikalioissa. Niitä käytetään 1–2 kertaa viikossa, muuten mitä tahansa sampoota. Kuivaan, rasvaiseen tai normaaliin päänahkaan myytävät sampoot eivät sanottavasti eroa toisistaan koostumukseltaan tai teholtaan. Pesun jälkeen voi laittaa hydrokortisonilinimenttiä tai glyserolia sisältävää desinfektiokäsihuuhdetta. Päänahassa ei tarvitse pelätä haittavaikutuksia jatkuvastakaan hydrokortisonilinimentin tai desinfektiohuuhteen käytöstä.

Ellei hilse lähde irti sampoopesulla, se voidaan irrottaa salisyylihappoa ja rikkiä sisältävällä reseptivapaalla voidesekoituksella (Rec. Acid. salic. 5.0, Sulfur. medic. 10.0, Aqualan perusvoide ad 100.0). Voide hierotaan hilseileville alueille ja pestään pois sampoon kera noin puolen vuorokauden kuluttua. Käsittelyn voi uusia aina tarvittaessa.

Milloin lääkäriin?

Kun tiheä sampoopesu ja hydrokortisonilinimentti eivät auta ja hilseily häiritsee päivittäistä elämää, lääkäri voi varmistaa diagnoosin ja antaa tehokkaamman kortisonilinimentin. Joskus tarvitaan myös sisäinen antibiootti- tai hiivalääkekuuri. Päänahan psoriaasiin on omat lääkkensä. Myös UVB-hoitoa voidaan antaa sekä tavalliseen hilseilyyn että psoriaasiin.

Ehkäisy

Päivittäinen pesu on paras keino estää hilsettä. Se ei lisää rasvoittumista, kuten usein kuulee väitettävän. Ravinnolla, hiustenhoitotuotteilla, permanentilla tai hiusten värjäyksellä ei ole pitempiaikaista vaikutusta hilseilyyn. Pipo tai muu päähine ei lisää hilseilyä, mutta kesäaikaan sellaisen pitäminen estää aurigon parantavan vaikutuksen. Permanentin jälkeen rasvainen päänahka on 2–3 viikkoa paremmassa kunnossa.

Lisätietoa Hilseestä:

Kutina on pirullista - raapiminen taivaallista, ks. «Hilse»6 ja «Rasvahiivoja hilseilevässä päänahassa»7.

Käytettyjä lähteitä

Elewski BE. Safe and effective treatment of seborrheic dermatitis. Cutis. 2009 Jun; 83 (6): 333–8.

Schwartz JR, Shah R, Krigbaum H, Sacha J, Vogt A, Blume-Peytavi U. New insights on dandruff/seborrhoeic dermatitis: the role of the scalp follicular infundibulum in effective treatment strategies. Br J Dermatol. 2011;165 Suppl 2: 18–23.

Hay RJ. Malassezia, dandruff and seborrhoeic dermatitis: an overview. Br J Dermatol. 2011;165 Suppl 2: 2–8.

Ranganathan S, Mukhopadhyay T. Dandruff: the most commercially exploited skin disease. Indian J Dermatol. 2010; 55: 130–4.

Schwartz JR, Messenger AG, Tosti A, Todd G, Hordinsky M, Hay RJ, Wang X, Zachariae C, Kerr KM, Henry JP, Rust RC, Robinson MK. A Comprehensive Pathophysiology of Dandruff and Seborrheic Dermatitis - Towards a More Precise Definition of Scalp Health. Acta Derm Venereol. 2012 Aug 6, sähköinen esijulkaisu. http://www.medicaljournals.se/acta/content/?doi=10.2340/00015555-1382

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi