Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Aurinkoihottuma2
 
 

Hiustenlähtö

Lääkärikirja Duodecim
22.2.2016
iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Anna Hannuksela-Svahn

Yleistä

Hiuksia on 100 000–250 000. Niiden kasvu noudattaa sykliä, jonka pituus on lapsilla jopa 6–7 vuotta, myöhemmässä keski-iässä enää 6–12 kuukautta. Kun hius kasvaa noin 0.3–0.5 mm päivässä, lasten hiukset voivat kasvaa yli metrin mittaisiksi. Kasvuvaihetta eli anageenia seuraa lepovaihe, telogeeni. Lepovaiheen aikana hius lakkaa ensin kasvamasta, sitten irtoaa. Hiuksen irrotessa uuden hiuksen kasvu on jo käynnistynyt. Vierekkäiset hiusnystyt ovat normaalisti kiertonsa eri vaiheissa. Sen takia hiuksia irtoaa tasaisesti eri puolilta päänahkaa.

Päivässä irtoaa 100–150 hiusta. Jos hiukset ovat lyhyet, niiden uusiutumista ei huomaa. Pidemmät hiuskarvat sen sijaan näkyvät helpommin lavuaarissa ja suihkun lattialla.

Hiukset ja muut karvat ovat valkuaista, jossa on rikkiä enemmän kuin esimerkiksi ihon sarveiskerroksessa eli keratiinissa. Hiuksissa ei ole kalsiumia tai piitä.

Tukistuskoe

Yksinkertainen ja yleensä riittävä keino hiusten irtoamisnopeuden mittaamiseksi on tukistuskoe. Kun otetaan pieni tukko hiuksia peukalon ja etusormen väliin ja tukistetaan lievästi, irtoaa 0–3 hiusta kerrallaan. Viisi hiusta tai enemmän merkitsee tukanlähtöä. Koe kannattaa tehdä erikseen ohimolta, päälaelta ja takaraivosta, koska hiustenlähtö on harvoin yhtä voimakasta koko päänahassa.

Tavallisimmat hiustenlähdön taudinkuvat, kun päänahka on terve

Ikään liittyvä hiusten lähtö

Hiukset ohenevat iän mukana. Siihen vaikuttaa sekä hiusten lukumäärän että hiusten läpimitan pieneneminen. Jälkimmäinen saattaa vaikuttaa hiusten kokonaispaksuuteen naisilla jopa enemmän kuin hiusten lukumäärän vähentyminen. Hiukset harvenevat iän mukana tasaisesti eri puolilta päätä. Usein ne menettävät värinsä ja muuttuvat harmaiksi tai valkeiksi. Perimä vaikuttaa hiusten määrään, kasvuun ja väriin enemmän kuin ravinto, hiusten hoito tai muut ulkoiset tekijät.

Kukaan ei harmaannu "yhdessä yössä", vaikka sellaisesta usein kerrotaan. Nopea harmaantuminen johtuu siitä, että suuri osa hiuksista on jo harmaantunut, mutta ne peittyvät tummien hiusten sekaan. Kun tummien hiusten määrä vähentyy tietyn määrän alle, harmaus pääsee esiin. Usein sellainen liittyy sairauksiin tai stressiin.

Mies- ja naistyyppinen kaljuuntuminen ohimoilta ja päälaelta

Lähes jokaisella suomalaisella on perimässään androgeneettisen kaljuuntumisen geenejä. Androgeneettistä kaljuuntumista on sekä miehillä (miestyyppinen kaljuuntuminen) että naisilla (naistyyppinen kaljuuntuminen; ks. artikkeli «Naistyyppinen kaljuuntuminen»1). Miestyyppisessä kaljuuntumisessa hiukset lähtevät ensin ohimoilta tai päälaelta tai molemmista paikoista. Lopulta hiuksia saattaa olla vain korvallisilla ja takaraivolla.Miehillä hiukset alkavat harventua jo 18–20 vuoden iässä.

Tasainen hiustenlähtö eri puolilta päänahkaa

Kun hiuksia lähtee tasaisesti eri puolilta päänahkaa, on diagnoosivaihtoehtoina huomioitava naistyyppinen kaljuuntuminen, telogeeninen hiustenlähtö ja ns. diffuusi pälvikalju. Naisten androgeneettisessä naistyyppisessä kaljuuntumisessa (ks. «Naistyyppinen kaljuuntuminen»1) hiukset lähtevät tasaisesti ohimoilta ja päälaelta, mutta päälaki tule koskaan täysin kaljuksi. Jos hiuksia lähtee runsaasti myös niskapuolelta, on telogeeninen hiustenlähtö mahdollinen. Akuuttia telogeenistä hiustenlähtöä edeltää tavallisesti 6–16 viikkoa aiemmin voimakas stressitilanne, esimerkiksi synnytys, rajunpuoleinen infektio tai vamma.

Krooninen telogeeninen hiustenlähtö on tyypillisintä keski-ikäisillä naisilla. Hiustenlähtö on tavallisesti kohtalaista, harvoin voimakasta, mutta jatkuu usein vuosia.

Diffuusi pälvikalju on harvinainen ja usein vaikea erottaa telogeenisestä hiustenlähdöstä. Pälvikalju on usein jaksoittainen, ja tila korjaantuu välillä.

Pälvikalju

Pälvikaljussa hiukset irtoavat juurineen ja päänahan iho on terve. Kyseessä on autoimmuunitauti (ks. «Autoimmuunisairaudet»2), jossa elimistö hylkii omia karvojaan ja jonka taudinkulku on arvaamaton. Kaljuja läiskiä on useimmiten enemmän kuin yksi. Niiden koko vaihtelee muutamasta millimetristä sentteihin. Hiukset kasvavat lähes aina takaisin kokonaan tai suureksi osaksi vuoden kuluessa.

Päänahan sairauksiin liittyvä hiustenlähtö

Päänahan tulehdukselliset sairaudet, kuten tali-ihottuma (ks. «Tali-ihottuma»3) ja atooppinen ekseema (ks. «Atooppinen ekseema (ihottuma)»4) lyhentävät hiusten kasvuvaihetta ja muutenkin huonontavat hiusten laatua. Sen sijaan psoriaasipotilailla (ks. «Psoriaasi»5) on yleensä hyvä tukankasvu.

Päänahan silsassa (sienitauti, ks. artikkeli «Vartalon ja päänahan silsa (sieni-infektio)»6) hius ei lähde juurineen vaan se katkeaa. Sen takia päänahan silsassa kaljulle alueelle jää lyhyt sänki.

Arpeuttava kaljuuntuminen

Päänahassa voi olla karvatuppitulehdusta aiheuttavia tauteja, joissa hiukset harventuvat yksittäin, joskus pieninä läiskinä. Osassa tapauksista karvatuppitulehdus parantuu arpeutumalla. Arpi on hivenen kuopalla ja siinä on muutaman millimetrin läpimittainen kalju läiskä. Pseudopelade, valepälvikalju, muistuttaa pälvikaljua, mutta siinä hiusjuuret tuhoutuvat samalla, kun hiukset lähtevät. Myös monet ihotaudit, kuten punahukka ja punajäkälä sekä useat tulehdukselliset taudit aiheuttavat arpeuttavaa hiustenlähtöä. Niitä on käsitelty tarkemmin artikkelissa «Arpeuttava kaljuus (alopesia, hiustenlähtö)»7.

Käytettyjä lähteitä

Hannuksela M. Naistyyppisen hiustenlähdön hoito. Duodecim 2006:122:167–72 «http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo95459.pdf»1

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi