Yleistä

Hyvänlaatuinen asentohuimaus yleistyy iän myötä, ja se on naisilla noin kaksi kertaa yleisempää kuin miehillä. Hyvänlaatuinen asentohuimaus on yleisin korvaperäinen syy huimaukselle. On arvioitu, että 20 %:lla huimauksesta kärsivistä potilaista oireiden taustalla on hyvänlaatuinen asentohuimaus. Lue lisää muista huimauksen aiheuttajista.

Hyvänlaatuisen asentohuimauksen oireet

Hyvänlaatuiseen asentohuimaukseen viittaa lyhytkestoinen (muutamasta sekunnista yleensä alle puoleen minuuttiin), tyypillisesti kiertävänä aistittava huimaus, joka alkaa asennonmuutosten, kuten makuulle menon, kyljen kääntämisen tai pään taakse taivuttamisen jälkeen. Oireiden voimakkuus vaihtelee, ja hyvänlaatuiseen asentohuimaukseen voi joskus liittyä pahoinvointia. Pitkäkestoisempi voimakas huimaus ei ole hyvänlaatuisen asentohuimauksen oire. On tavallista, että myös muista syistä johtuva huimaus voimistuu tai alkaa liikuttaessa tai päätä liikuteltaessa.

Hyvänlaatuisen asentohuimauksen syyt

Hyvänlaatuisen asentohuimauksen syynä on tasapainoelimen kaarikäytävään päätynyt sakka (tai "hiekka", "sora", "kivet", "kiteet", "kristallit" jne.), joka liikkuu nesteen täyttämässä kaarikäytävässä pään asentoa muutettaessa ja saa aikaan virheellisen aistimuksen pään kiertoliikkeestä. Sakka on peräisin tasapainoelimen toisessa osassa, soikeassa rakkulassa (utriculus) olevasta geelimäisestä kalvosta. Sakka voi irrota kalvosta esimerkiksi pään vamman, korvaleikkauksen tai sisäkorvasairauden jälkeen. Suurimmassa osassa tapauksista selvää taustasyytä ei kuitenkaan tule ilmi.

Useimmiten (85–95 % tapauksista) hyvänlaatuinen asentohuimaus johtuu sakasta takakaarikäytävässä. Harvemmin (5–15 % tapauksista) sakka on vaakasuorassa kaarikäytävässä.

Hyvänlaatuisen asentohuimauksen toteaminen

Hyvänlaatuisen asentohuimauksen diagnoosi perustuu tyypillisiin oireisiin ja lääkärin tekemään asentotestiin, jossa saadaan esiin huimaus ja siihen liittyvä silmävärve. Diagnoosi ei edellytä laboratorio- ja konetutkimuksia, mutta niitä saatetaan joskus tarvita epäselvissä tai epätyypillisissä tilanteissa.

Hyvänlaatuisen asentohuimauksen hoito ja itsehoito

Hoitamattomana hyvänlaatuinen asentohuimaus paranee useimmiten muutamassa kuukaudessa. Jos hyvänlaatuinen asentohuimaus jää diagnosoimatta tai hoitamatta tai oireet pitkittyvät muusta syystä, kaatumisriski suurenee ja elämänlaatu heikkenee.

Hyvänlaatuista asentohuimausta hoidetaan asentohoidolla, jonka tarkoituksena on liikesarjan avulla saada sakka pois kaarikäytävästä. Asentohoidon voi tehdä lääkäri tai muu lääketieteellinen ammattihenkilö (esim. fysioterapeutti) tai henkilö voi tehdä asentohoitoa itse kotona. Tällöin on syytä varmistua, että potilaan toimintakyky mahdollistaa itse tehdyt asentohoidot. Jo yksi oikein tehty asentohoito voi riittää oireiden poistumiseen, mutta usein asentohoito on tarpeen toistaa. Asentohoitoa on suositeltavaa tehdä päivittäin 1–2 kertaa. Valtaosalla oireet poistuvat näin alle viikossa.

Hyvänlaatuisen asentohuimauksen yleisintä, takakaarikäytäväperäistä muotoa hoidetaan yleisimmin Epleyn menetelmällä, katso video. Harvinaisempaa, vaakasuorasta kaarikäytävästä peräisin olevaa muotoa hoidetaan Lempertin menetelmällä. Katso videot ja kuvalliset ohjeet Epleyn ja Lempertin menetelmistä.

Hyvänlaatuisen asentohuimauksen uusiutuminen on melko tavallista jo vuoden kuluessa. Uusiutumista ei voi ennaltaehkäistä, mutta vaivan uusiutuessa asentohoidot ovat yhtä tehokkaita kuin aiemmin sairastetussa hyvänlaatuisessa asentohuimauksessa. Asentohoitoja ei ole tarpeen tehdä, kun asennonvaihtoihin liittyvää huimausta ei enää esiinny. Asentohoitoja oireettomana tekemällä ei voi ennaltaehkäistä hyvänlaatuisen asentohuimauksen uusiutumista. Lääkkeistä ei hyvänlaatuisessa asentohuimauksessa ole apua.

Milloin hoitoon?

Kannattaa hakeutua lääkärin arvioon, jos

• huimaus ilmenee ensi kertaa
• huimaus poikkeaa aiemmasta
• on epävarma, mistä huimaus johtuu
• on epävarma, kumman korvan puolella hyvänlaatuinen asentohuimaus oireilee
• itse toteutetut asentohoidot eivät tehoa muutamassa päivässä.

Kiireellinen lääketieteellinen arvio on tarpeen, jos huimaukseen liittyy hermoston oireita, kuten tajunnan häiriö, uusi päänsärky tai niskasärky, kahtena näkemistä, nielemisvaikeus, puheen tuoton vaikeus tai koordinaation vaikeus.