Etusivu » Ihon kasvaimet

Ihon kasvaimet

Lääkärikirja Duodecim
5.6.2013
iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Anna Hannuksela-Svahn

Jokaisella on ihossa kasvaimia. Luomet (ks. «Luomet ja ihon pigmenttimuutokset»1) ovat hyvänlaatuisia kasvaimia, jotka ovat peräisin orvaskeden tai verinahan soluista. Ne käsitellään toisaalla. Tässä kappaleessa käsitellään sellaisia ihokasvaimia, joita ei voida pitää tyypillisinä luomina ja joista suuri osa on ihosyöpiä tai niiden esiasteita.

Sidekudosperäiset kasvaimet

Yleisiä sidekudosperäisiä, hyvänlaatuisia kasvaimia ovat dermatofibrooma, pehmeä fibrooma ja arpikeloidi (ks. «Ihon sidekudoskasvaimet»2).

Dermatofibrooma (ks. «Ihon sidekudoskasvaimet»2) on aluksi 3–4 millimetrin läpimittainen, kiinteä, melkein kova, ihon värinen pieni pyöreä kasvain, joka vuosien varrella kasvaa noin 8 millimetrin läpimittaiseksi ja tummuu samalla.

Pehmeä fibrooma (ks. «Ihon sidekudoskasvaimet»2) on yleensä pieni, varrellinen säie- tai pussimainen sidekudoskasvain kaulassa tai kainalopoimussa, harvemmin vartalolla. Pienimmät voi poistaa esimerkiksi kynsisaksilla.

Arpikeloidi (ks. «Keloidi ja muu arven liikakasvu»3) on leikkaus-, akne- tai traumaattisen arven liikakasvu, johon taipumus on perinnöllinen. Suurimmat keloidit kehittyvät ylävartalolle. Keloidien kasvu jatkuu hitaana vuosia. Niiden hoito on ongelmallista.

Orvaskeden soluista kasvava rasvasyylä eli rasvaluomi eli seborrooinen keratoosi (ks. «Rasvaluomi (seborrooinen keratoosi)»4), josta käytetään myös termiä vanhuuden syylä, on aluksi ihonvärinen, syylämäinen kohouma ihossa. Se kasvaa hiljalleen kokoa ja paksuutta ja tummuu vähitellen jopa pikimustaksi asti. Mitä paksummaksi ja tummemmaksi rasvaluomi tulee, sitä helpommin se murentuu.

Okasolusyöpä ja sen esiasteita

Aktiininen keratoosi (ks. «Aurinkokeratoosi»5) eli aurinkokeratoosi on ihon okasolujen kypsymishäiriö, jota pidetään okasolusyövän esiasteena. Se on punertava tai rusehtava, hilseilevä läiskä kasvojen ihossa, kaljussa päänahassa tai muussa paikassa, joka on altistunut runsaalle auringon ultraviolettisäteilylle. Läiskä ei häviä kortisonivoiteella. Aurinkovaurioisessa ihossa niitä on tavallisesti useita.

Ihon pintasyöpä eli Bowenin tauti (ks. «Ihon pintasyöpä (Bowenin tauti)»6) on aktiinisen keratoosin ohella toinen okasolusyövän esiaste. Sellainen voi tulla mm. kasvoihin tai raajoihin. Se on usein yksittäinen, tarkkarajainen, punoittava, karhea, hilseilevä läiskä, joka ei häviä kortisonivoiteella.

Ihon okasolusyöpä (ks. «Ihon okasolusyöpä»7) alkaa useimmiten aktiinisesta keratoosista, ihon pintasyövästä tai kroonisesta haavasta ja muuttuu nopeasti paksuksi, karstaiseksi, helposti verta vuotavaksi, 1–3 senttimetrin läpimittaiseksi kasvaimeksi.

Tyvisolusyöpä

Ihon tyvisolysyöpä eli basaliooma (ks. «Tyvisolusyöpä (basaliooma)»8) on yleisimpiä syöpiämme. Se lähtee orvaskeden tyvisoluista. Sellainen tulee nykyään yhdelle kymmenestä. Tyvisolusyöpä yleistyy edelleen voimakkaasti, sillä väestö vanhentuu ja aurinkoa paljon saaneet suuret ikäluokat alkavat tulla tyvisolusyöpäikään. Niitä esiintyy ennen kaikkea kasvoissa ja selässä mutta myös muualla.

Melanooma

Melanooma (ks. «Melanooma ihossa»9) eli tummasolusyöpä yleistyy kaikkialla kehittyneissä maissa nopeasti. Suomessa sen esiintyvyys on kuusinkertaistunut 40 vuodessa. Erityisen runsaasti melanoomia on Australian valkoihoisessa väestössä. Sen on katsottu merkitsevän sitä, että auringon ultraviolettisäteily altistaa melanoomalle. Täysin yksiselitteinen ei UV-säteilyn vaikutus melanooman kehittymisessä kuitenkaan ole.

Joka toinen, joidenkin tutkimusten mukaan kaksi kolmesta melanoomasta kehittyy terveen näköiseen ihoon, loput pigmenttiluomeen. Uuden, melko nopeasti kasvavan tumman luomen ilmestymisen keski-ikäiselle henkilölle on aihe lähteä näyttämään sitä lääkärille. Vaaraa lisäävät runsasluomisuus ja melanooman esiintyminen suvussa. Varoitusmerkkejä ovat myös vanhan luomen kasvu, värin muuttuminen sinisenmustaksi tai punaruskean kirjavaksi, kipu, verenvuoto, kutina ja punainen väri luomen ympärillä. Osa melanoomista pysyy ihonvärisinä. Se vaikeuttaa diagnoosin tekoa huomattavasti.

Ihon ja sen apuelinten luomet

Luomia voi kehittyä myös orvaskeden soluista ja ihon apuelimistä «Ihon ja sen apuelinten luomet»10. Sellaisia ovat muun muassa orvaskesiluomet, taliluomi ja komedoluomi.

Muut luomet ja kasvaimet

Verisuonistosta voi kehittyä erilaisia luomia, muun muassa tuliluomi, kirsikkaluomi, hämähäkkiluomi ja mansikkaluomi. Ne ovat väriltään punaisia. Imusuonista kasvaa värittömiä imusoniluomia (ks. «Punaiset luomet ihossa (verisuoniluomet)»11). Angiokeratoomat (ks. «Angiokeratoomat (ihon tummat verisuonipatit)»12) ovat puolestaan mustia tai punamustia verisuonilaajentumia, joiden pinta on karhea.