Kuva

Läiskäihottuma vartalolla. Laaja läiskäihottuma (kolikkoihottuma, nummulaariekseema, eczema nummulare) vartalon alueella. Ks. myös artikkeli Läiskäekseema (läiskäihottuma).

Ekseemoiden luokittelu

Ekseema voidaan jakaa akuuttiin ja krooniseen muotoon. Akuutissa ekseemassa iholla näkyy punoitusta, näppyjä, nesterakkuloita ja usein vetistystäkin. Kroonisen ekseeman oireita ovat ihon punoitus, hilseily ja jäkälöityminen (paksuuntuminen ja karheus).

Kuva

Atooppinen ihottuma ranteessa. Hangattu, jäkälöitynyt atooppinen ihottuma (ks. Atooppinen ihottuma) ranteessa. Iho on kyhnyttämisestä paksuntunut, punoittava ja ihopoimut näkyvät korostuneesti. Iho on osin rikkonainen ja tulehtunut.

Ekseemat voidaan jakaa myös sisäsyntyisiin ja ulkosyntyisiin tauteihin. Sisäsyntyisiä ekseemoita ovat atooppinen ihottuma, läiskäihottuma, käsien ja jalkapohjien krooninen ihottuma sekä tali-ihottuma. Ne ovat monitekijäisiä tauteja, joissa muun muassa ihon rakenne ja ominaisuudet sekä perinnölliset tekijät vaikuttavat ihottuman ilmaantumiseen ja sen kulkuun.

Ulkosyntyisissä ihottumissa taustalla on ihon ärsytys, kosketusallergia tai muu ulkoinen ihottumaa aiheuttava tekijä. Tällaisia ihottumia ovat esimerkiksi käsien ärsytysihottuma, allerginen kosketusihottuma, ikääntyvän ihon kuivumisesta johtuva ihottuma (kuivuusihottuma eli asteatoottinen ihottuma) sekä alaraajojen laskimoiden vajaatoiminnasta johtuva staasiekseema.

Ekseemoille on tyypillistä monimuotoisuus ja taudinkulun vaihtelevuus. Ihottuman taustalla voi olla useampikin syy, ja samalla potilaalla voi olla useampaa eri ihottumaa. Tyypillisesti ulkoiset tekijät kuten ihon liiallinen peseminen tai talvikauden kuiva ilma pahentavat sisäsyntyisiä ihottumia.

Ekseeman hoito

Perusvoiteet ovat tärkeä osa ekseeman itsehoitoa. Ne korjaavat ihon kosteustasapainoa ja estävät ihottuman uusiutumista.

Varsinaisena hoitona käytetään lähtökohtaisesti kortisonivoiteita. Lievään ekseemaan voi riittää apteekista ilman reseptiä saatava hydrokortisonivoide. Lääkäriä tarvitaan pitkittyneen tai hankalan oireilun diagnostiseen selvittelyyn ja hoitoon. Hyvän vasteen kannalta tärkeää on potilaan iästä, ihottuman sijainnista ja sen voimakkuudesta riippuen riittävän vahva ja tarpeeksi pitkä kortisonivoidekuuri.

Vaihtoehtona voidaan käyttää kalsineuriinin estäjävoiteita (pimekrolimuusi tai takrolimuusi). Joskus tarvitaan myös UV-valohoitoa, sisäistä kortisoni- tai antibioottikuuria tai immunosuppressiivista lääkehoitoa.

Kirjallisuutta

  1. Salava A. Ekseemat – Pikatietoa. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. 29.10.2019.
  2. Salava A, Kruger N ja Remoitz A. Ekseemat yleislääkärin vastaanotolla. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2020;136(13):1565-75.