Oireet

Miehillä suurin osa kondyloomista näkyy selvinä vaaleanpunaisina pikku kasvaimina terskassa, siittimen varressa, kivespussissa, peräaukon seudussa tai perävaossa. Ne voivat muodostaa suuriakin rykelmiä (ks. kuva «Kondyloomat»1). Siittimen varressa kondyloomat ovat usein syylämäisiä, tummia, ihosta kohoavia kasvaimia (kuva «Visvasyyliä peniksen varressa»2). Kondyloomia voi olla myös virtsaputkessa, jolloin ne aiheuttavat kirvelyä virtsatessa. Naisilla vastaavia kasvaimia voi olla häpyhuulissa, emättimessä, peräaukon seudussa ja perävaossa (ks. «Papilloomavirus naisella»1). Muutamat virustyypit eivät tee näkyvää kasvainta, vaan ne voidaan todeta vain erikoistutkimuksilla, usein vasta mikroskooppinäytteestä. Niiden joukossa on korkean syöpäriskin viruksia. Taudin itämisaika vaihtelee kuukausista vuosiin. Sen takia tartunnanlähteen määrittäminen onnistuu harvoin.

Kuva 1. Kondyloomat
Suurenna kuva

Kuva 2. Visvasyyliä peniksen varressa
Suurenna kuva

Taudin toteaminen

Miehillä diagnoosin tekemiseen riittää tavallisesti kliininen tutkimus. Piilevät kondyloomat saadaan usein näkyviin 3 - 5-prosenttisella etikkahapolla. Tarvittaessa otetaan koepala (ks. «Koepala ihosta»2) mikroskooppitutkimusta varten. Koepalaa tarvitaan etenkin siittimen varren tummia kasvaimia tunnistettaessa. Terskan reunan helmiäisnystyjä pidetään usein virheellisesti kondyloomina (ks. «Terskan ja esinahan ihottumat»3).

Naisillakin ihosta ja limakalvosta kohoavat kondyloomat on tavallisesti helppo tunnistaa katsomalla. Tarvittaessa tehdään etikkahappokoe tai otetaan koepala (ks. «Koepala ihosta»2). Viitteitä HPV-infektiosta saadaan myös Papa-näytteestä (ks. «Papa-koe»4), josta voidaan seurata myös mahdollisen kohdunkaulan syövän kehittymistä.

Itsehoito

Tuoreet, juuri ja juuri havaittavat kondyloomat häviävät itsekseen arviolta 10–30 %:ssa tapauksista. Näppyläiset ja kukkakaalimaiset kondyloomat eivät häviä itsekseen, eivätkä niihin auta itsehoitokeinot. Myös limakalvossa piileksivät virukset häviävät usein itsekseen ilman hoitoa.

Milloin hoitoon?

Jos sukuelimissä, välilihassa, perävaossa tai peräaukossa on vaaleanpunaisia pieniä kasvaimia tai kukkakaalimaisia rykelmiä, on aika hakeutua ensi tilassa lääkäriin. Naisilla emättimen ja kohdunsuun muutoksia seurataan Papa-kokeella.

Kondyloomien hoitona käytetään penslausta 0,15 %:lla podofyllotoksiiniliuoksella, 0,5 -prosenttista podofyllotoksiinivoidetta, imikimodivoidetta, jäädytystä, sähköhyydytystä (polttoa) tai laserkäsittelyä. Kondyloomat uusiutuvat helposti hoidon jälkeen. Myynnissä on myös kaksi rokotetta, jotka ehkäisevät kahden yleisen kondyloomatyypin tarttumiselta (HPV-16 ja HPV-18). Toinen ehkäisee myös kahden muun kondyloomatyypin tarttumiselta (HPV-6 ja HPV-11). Rokotteita saa vain reseptillä ja ne tulee itse maksaa. Täyden vaikutuksen saamiseen tarvitaan kolme rokotusta (ks. «HPV-rokote»5). HPV-rokotus saatetaan lähivuosina, mahdollisesti jo vuonna 2013, liittää kansalliseen rokotusohjelmaan, jolloin sitä ei tarvitse itse maksaa.

Ehkäisy

Kumpikaan edellä mainittu rokote ei poista elimistöstä siihen jo tarttunutta kondyloomavirusta. Ne antavat hyvän suojan naisille, joilla ei vielä ole elimistössään mainittuja viruksia. Virustartunnan jälkeen rokotus ei enää auta. Eniten hyötyä on 9–12-vuotiaiden tyttöjen rokotuksista. Rokotteet saattavat ehkäistä myös kohdunkaulan syövältä, mutta seuranta-ajat ovat toistaiseksi liian lyhyet, että asiasta olisi saatu pitävää näyttöä. Poikien ja miesten rokotusten hyödyistä ei ole näyttöä eikä poikia ja miehiä sen takia rokoteta.

Kondomin käytön hyödystä kondylooman tarttumisen estämisessä ei ole pitävää näyttöä. Kondomia tulisi kuitenkin käyttää aina tilapäisissä suhteissa, sillä se estää tehokkaasti muiden sukupuoliyhdynnässä leviävien tautien tarttumisen.