Etusivu » Kutina

Kutina

Lääkärikirja Duodecim
7.1.2013
ihotautien erikoislääkäri Matti Hannuksela

Kutina määritellään haluksi, useimmiten pakottavaksi tarpeeksi, raapia tai ainakin hieraista kutiavaa aluetta. Useimmiten kutiavan alueen hieraisu tai kyhnytys tapahtuu huomaamatta. Kutina muuttuu häiritseväksi, kun se vaikeuttaa uneen pääsyä, herättää keskellä yötä raapimaan tai valveilla ollessa pakottaa kynsimään ihon verille.

Kutina "tarttuu". Se ilmenee useimmiten perheen sisällä. Jos yksi perheenjäsen raapii, toisetkin voivat omaksua tavan. Siitä voi tulla rituaali, ja niin kutina alkaa elää omaa elämäänsä. Se kroonistuu.

Yleisin kutinan syy on tulehdus ihossa. Joka viidennellä suomalaisella aikuisella ja lapsella on atooppinen, kutiava kuiva iho (ks. «Kuiva iho»1). Vanhusten iho kutiaa samasta syystä, veden haihtumista estävien rasvojen, keramidien, puutteesta sarveiskerroksessa. Kun iho kuivuu, se samalla tulehtuu.

Voimakkaampi tulehdus ihossa näkyy ekseemana, rokahtumana, joista tavallisimmat ovat atooppinen ekseema (ks. «Atooppinen ekseema (ihottuma)»2), seborrooinen ekseema eli tali-ihottuma (ks. «Tali-ihottuma»3) ja pesuekseema. Kun viidesosalla suomalaisista on atooppista ekseemaa jossakin elämänsä vaiheessa, seborrooista ekseemaa on joka kolmannella. Hilse (ks. «Hilse»4) päänahassa on sen tavallisin ilmentymä.

Herkkä iho (ks. «Herkkä iho»5) on joka toisella naisella ja joka viidennellä miehellä. Herkkäihoisen iho reagoi kutinalla päivittäisiin pieniin ärsykkeisiin, kuten karheaan kankaaseen, pesuaineisiin tai kosmeettisiin tuotteisiin.

Myös herkkä päänahka on yleinen, mutta sen tarkkaa yleisyyttä ei tunneta (ks. «Herkkä päänahka»6). Se ei liity muun ihon herkkyyteen. Kutina ja kosketusarkuus ovat sen tärkeimmät oireet.

Nokkosihottumaa eli urtikariaa (ks. «Nokkosihottuma eli urtikaria»7) on joka viidennellä ihmisellä ainakin kerran elämässä. Joka toisella potilaista nokkosihottumaan liittyy angioödeema (ks. «Angioödeemat ("allerginen turvotus")»8). Angioödeemaa, 1–3 vuorokautta kestävää paikallista turvotusta, voi olla ilman nokkosihottumaakin. Kutina on pahinta paukamien kehittyessä, vähän niiden hävitessä.

Syyhy (ks. «Syyhy (scabies)»9) esiintyy usein pieninä epidemioina. Sen aiheuttaa hämähäkkieläimiin kuuluva syyhypunkki, joka tarttuu läheisessä ihokontaktissa. Hyttysten, paarmojen, mehiläisten, ampiaisten ja monien muiden hyönteisten pistot ja puremat (ks. «Lentävien hyönteisten pistot ja puremat»10) nostavat pistokohtaan paukaman, joka kutiaa usein tunteja, joskus vuorokausia.

Punajäkälä (ks. «Punajäkälä»11), neurodermatiitti (ks. «Neurodermatiitti (raapimisen aiheuttama ihon paksuuntuma)»12) ja kyhmykutina eli prurigo nodularis (ks. «Kyhmykutina»13) ovat muita melko tavallisia kutinan aiheuttajia. Niiden perimmäistä syytä ei tunneta. Kiusallista keskiselän kutinaa (ks. «Keskiselän kutina»14) on monilla keski-ikäisillä, sekä miehillä että naisilla. Käsivarsien kutina on puolestaan harvinaisempi oire, joka johtunee auringon ultraviolettisäteilyn aiheuttamista muutoksista ihossa (ks. «Käsivarsien kutina (Pruritus brachioradialis)»15).

Kutinan muita syitä on kymmenittäin lisää. Niitä ovat mm. seerumin kolesterolimäärää alentavat lääkkeet (statiinit), eräät verenpainelääkkeet, MS-tauti, maksa- ja munuaissairaudet, eräät syövät ja psyykkiset tekijät sekä voimakkaaseen kipuun käytettävät opiaatit. Myös opiaattihuumeiden käyttäjät kutiavat usein. Diabetes ei sinänsä kutia. Siihen liittyvät ihoinfektiot tai diabetekseen joskus liittyvä hermovaurio (polyneuropatia) voivat aiheuttaa kutinaa. Levinneessä syövässä kutina on usein sietämättömän voimakasta.

Kutinan hoito

Varsinaisia kutinalääkkeitä ei toistaiseksi ole. Kuivaa ihoa hoidetaan kosteusvoiteilla. Rasvahappoetanoliamidia sisältävästä voiteesta voi olla enemmän apua kuin tavallisista kosteusvoiteista. Ihottuman tai muun kutinan syyn hyvä hoito esimerkiksi kortisonivoiteilla tai sisäisellä kortisonilla hillitsee kutinaa parhaiten. Väsyttävät antihistamiinit helpottavat uneen pääsyä, mutta väsyttämättömistä antihistamiineista ei ole apua. Auringon ultravioletti B -säteily tuo helpotusta tähän joskus hyvinkin piinaavaan oireeseen, samoin UVB-valohoito.

Lisää tietoa kutinasta

Lääkärikirja Duodecimin artikkeli «Käsivarsien kutina (Pruritus brachioradialis)»15.

Käytettyjä lähteitä

Greaves MW. Recent advances in pathophysiology and current management of itch. Ann Acad Med Singapore. 2007; 36: 788–92. Review.

Yosipovitch G, Samuel LS. Neuropathic and psychogenic itch. Dermatol Ther. 2008; 21: 32–41. Review.

Yamaoka H, Sasaki H, Yamasaki H, Ogawa K, Ohta T, Furuta H, Nishi M, Nanjo K. Truncal pruritus of unknown origin may be a symptom of diabetic polyneuropathy. Diabetes Care. 2010; 33: 150–5.