Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Verkkokauppa
 
 

Kynsivallintulehdus (Paronychia)

Lääkärikirja Duodecim
26.11.2012
ihotautien erikoislääkäri Matti Hannuksela

Kynsivallintulehduksessa kynsivalli tulehtuu, turpoaa ja irtoaa kynnestä. Lapsilla ja usein myös vanhuksilla kynsivallintulehdus johtuu sivukynsivalliin tunkeutuvasta kynnestä (sisäänkasvanut kynsi). Varpaissa sisäänkasvaneen kynnen syynä voi olla ahtaat jalkineet tai muuten varpaisiin kohdistuva paine, esimerkiksi jalkapallon pelaaminen. Kynsivallintulehdus on tavallinen pihtikynsissä, jotka ovat tavallisia ikääntyneillä, mutta pihtikynsi voi olla myös traumaattinen «Kynsimuutokset»1. Kynsien leikkaaminen hyvin lyhyeksi voi johtaa siihen, että kynsi kaivautuu kynsivallin sisään (ks. kuva «Sisäänkasvanut kynsi»1). Märkäinen, äkillinen kynsivallintulehdus on usein seurausta haavasta, palovammasta tai muusta kynsivallin vammautumisesta. Krooninen tulehdus voi syntyä hiljalleen märässä työssä. Myös muissa taudeissa, esimerkiksi psoriaasissa «Psoriaasi»2 sekä sklerodermassa ( «Skleroderma iholla»3, «Systeeminen skleroosi (skleroderma, yleistynyt ihonkovettumatauti)»4) ja muissa autoimmuunitaudeissa «Autoimmuunisairaudet»5, kuten punahukassa «Ihon punahukka (DLE)»6, «SLE (yleistynyt punahukka)»7 ja pemfiguksessa «Pemfigus-taudit»8 tavataan kroonisia kynsivallintulehduksia. Henkillöillä, joilla on huono verenkierto käsissä ja jaloissa, kynsivallit voivat tulehtua talvella ilman muita altistavia tekijöitä. Aina kynsivallin tulehdukseen ei löydy altistavaa syytä.

Kynsivallintulehduksen oireet

Akuutissa kynsivallintulehduksessa kynsivallissa on melko voimakas punoitus ja sen alta valuu märkää. Siihen liittyy sormen tai varpaan särky ja kuumotus. Kun tulehdus pitkittyy, kroonistuu, kynsivalli ei enää sanottavasti punoita eikä sen alta valu märkää. Kynsi kuitenkin kärsii. Siihen tulee kuoppia ja poikittaisia vakoja. Kroonisessa (pitkäaikaisessa) kynsivallintulehdusessa valli turpoaa ja irtoaa kynnestä. Kynsiin ilmestyy kuoppia ja kynsivalleissa tuntuu pientä jomotusta (ks. kuva «Kynsivallin tulehdus»2). Huonosta verenkierrosta ja kylmyydestä johtuva kynsivallintulehdus muistuttaa muuta kroonista kynsivallintulehdusta. Joskus mukana voi olla selvät kylmänkyhmytkin (kuva «Krooninen kynsivallintulehdus ja kylmänkyhmyt»3).

Kynsivallintulehduksen toteaminen

Bakteeri- tai hiivaviljelyä ei yleensä tarvita. Diagnoosi on helppo tehdä katsomalla, mutta tulehduksen aiheuttaneen syyn selvittäminen saattaa edellyttää laboratoriokokeita, joskus jopa koepalan oton.

Itsehoito

Tärkein kroonisen kynsivallin hoitokeino on märkyydeltä suojautuminen. Tarvittaessa on pidettävä suojakäsineitä. Pelkkä suojakäsine ilman aluskäsinettä ärsyttää kuitenkin usein enemmän kuin märkä työ sinänsä. Iltaisin kynsivallit tulisi voidella hydrokortisonivoiteella, jossa on bakteerien ja hiivojen kasvua estäviä aineita. Niitä käytetään ainakin 4 viikon ajan.

Koskaan ei kynsinauhoja saisi irrottaa kynsistä, vaikka naistenlehdet niin kehottavat tekemäänkin.

Milloin hoitoon

Jos äkillinen kynsivallin tulehdus on kivulias ja siihen liittyy märkäistä eritettä vallin alta, on syytä hakeutua lääkäriin. Äkillisen kynsivallintulehduksen hoitona on antibioottikuuri. Joskus sisäänkasvanut kynsi voidaan kaventaa ja käsitellä fenolilla sisäänkasvamisen estämiseksi. Lievemmässä (kroonisessa) tilanteessa hakeudutaan hoitoon, jos kynsivallintulehdus ei rauhoitu selvästi tai parane 4 viikossa. Hoitona on usein suun kautta otettava hiivalääke ja bakteereihin tehoava lääke ulkoisesti. Joskus menetellään päinvastoin. Hoitoaika on tavallisesti kuukausia.

Ehkäisy

Varpaiden sisäänkasvaneen kynnen ehkäisyssä tärkeintä ovat riittävän väljät jalkineen. On myös tärkeää, että jalat eivät haudu pitkia aikoja kosteassa ja että varpaita kylvetetään hiertäneiden tilanteiden, esimerkiksi peliharjoitusten jälkeen. Jalkojen ja käsien jäähtyminen estyy parhaiten lämpimällä vaatetuksella.

Käytettyjä lähteitä

Vidimos A. Dermatologic manifestations of paronychia. www.emedicine,medscape.com/article/1106062

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi