Etusivu » Kynsivallintulehdus

Kynsivallintulehdus

Lääkärikirja Duodecim
14.2.2017
Ihotautien erikoislääkäri Anna Hannuksela-Svahn

Kynsivallintulehduksen syyt

Märkäinen, äkillinen kynsivallintulehdus (paronychia) on usein seurausta haavasta, palovammasta, sivukynsivalliin tunkeutuvasta kynnestä (ks. «Sisäänkasvanut kynsi»1 ja kuva «Sisäänkasvanut kynsi»1) tai muusta kynsivallin vammautumisesta. Aiheuttaja on useimmiten ihoinfektioita aiheuttava bakteeri Staphylococcus aureus. Krooninen kynsivallintulehdus voi syntyä hiljalleen märässä työssä tai ihosairauden, esimerkiksi ekseeman (ks. kuva «Kroonisen ihottuman aiheuttama kynsimuutos»2) tai psoriaasin seurauksena. Kroonisen tulehduksen syy on usein monitekijäinen. Märkätyöstä aiheutuvassa kynsivallintulehduksessa on usein mukana Candida albicans -hiiva ja Staphylococcus aureus -bakteeri. Henkilöillä, joilla on huono verenkierto käsissä ja jaloissa, kynsivallit voivat tulehtua talvella ilman muita altistavia tekijöitä (ks. kuva «Krooninen kynsivallintulehdus ja kylmänkyhmyt»3). Herpes simplex -virus voi joskus olla syynä samassa sormessa tai varpaassa toistuvaan kynsivallintulehdukseen, johon liittyy myös kirvelyä, särkyä, pieniä nesterakkuloita ja joskus harvoin imusuonitulehdus (ks. «Huuliherpes eli yskänrokko (Herpes simplex tyyppi 1)»2). Aina kynsivallintulehdukseen ei löydy altistavaa syytä.

Kynsivallintulehduksen oireet

Äkillisessä kynsivallintulehduksessa kynsivalli punoittaa ja on turvoksissa, ja sen alta valuu märkää. Sormi tai varvas voi särkeä ja kuumoittaa. Kun tulehdus pitkittyy, kroonistuu, kynsivalli ei enää sanottavasti punoita eikä sen alta valu märkää. Kynsi kuitenkin kärsii. Siihen tulee poikittaisia vakoja ja kuoppia. Kynsivalli turpoaa ja irtoaa kynnestä (ks. kuva «Kroonisen ihottuman aiheuttama kynsimuutos»2. Huonosta verenkierrosta ja kylmyydestä johtuva kynsivallintulehdus muistuttaa muuta kroonista kynsivallintulehdusta. Joskus mukana voi olla selvät kylmänkyhmytkin (kuva «Krooninen kynsivallintulehdus ja kylmänkyhmyt»3).

Kynsivallintulehduksen toteaminen

Bakteeri- tai hiivaviljelyä ei yleensä tarvita. Diagnoosi on helppo tehdä katsomalla, mutta tulehduksen aiheuttaneen syyn selvittäminen saattaa edellyttää laboratoriokokeita, joskus jopa koepalan oton.

Itsehoito

Tärkein kroonisen kynsivallin hoitokeino on märkyydeltä, mekaaniselta hankaukselta ja likaantumiselta suojautuminen työhön sopivilla suojakäsineillä ja tarvittaessa aluskäsineillä. Tulehtunut kynsivalli huuhdellaan vedellä, kuivataan ja voidellaan 1–2 kertaa päivässä hydrokortisonivoiteella, jossa on bakteerien ja hiivojen kasvua estäviä aineita. Niitä käytetään ainakin 4 viikon ajan. Kuiva iho rasvataan kosteusvoiteella.

Milloin hoitoon

Jos äkillinen kynsivallin tulehdus on kivulias ja siihen liittyy märkäistä eritettä vallin alta eikä itsehoito rauhoita oireita, on syytä hakeutua lääkäriin lähipäivien aikana. Äkillisen kynsivallintulehduksen hoitona on antibioottikuuri. Märkäpaise voidaan toisinaan joutua avaamaan kirurgisesti. Kroonisen kynsivallintulehduksen hoito valitaan aiheuttajasta riippuen. Hoitoaika on tavallisesti kuukausia.

Ehkäisy

Varpaiden sisäänkasvaneen kynnen ehkäisyssä tärkeintä ovat riittävän väljät jalkineet. On myös tärkeää, että jalat eivät haudu pitkiä aikoja kosteassa ja että varpaita kylvetetään hiertäneiden tilanteiden, esimerkiksi peliharjoitusten jälkeen. Jalkojen ja käsien jäähtyminen estyy parhaiten lämpimällä vaatetuksella. Sormien iho suojataan toistuvalta kastumiselta, mekaaniselta hankaukselta ja likaantumiselta sopivilla suojakäsineillä ja tarvittaessa aluskäsineillä.

Käytettyjä lähteitä

Billingsley EM. Paronychia. eMedicine «http://emedicine.medscape.com/article/1106062-overview»1 (vaatii käyttäjätunnuksen). Päivitetty 6.6.2016.