Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Verkkokauppa
 
 

Denguekuume

Lääkärikirja Duodecim
10.12.2012
sisätautien erikoislääkäri, infektiolääkäri Jukka Lumio

Denguekuume on viruksen aiheuttama tauti, joka leviää Aedes-suvun-hyttysen piston välityksellä. Virusta on neljää alatyyppiä, ja niitä levittävät hyttyset liikkuvat pääasiassa päivisin subtrooppisilla ja trooppisilla alueilla kaikkialla maailmassa.

Missä tautia on?

Tautia esiintyy yli 100 maassa (ks. «Dengue vuonna 2011»1) ja siihen sairastuu vuosittain 50–100 miljoonaa ihmistä. Sairastuneet ovat kaikenikäisiä. Dengue on viimeisten 20 vuoden aikana yleistynyt nopeasti. Väestön kaupungistuminen on tähän tärkein syy ja kaupungeissa suurin osa tartunnoista saadaankin. Kaakkois-Aasiassa on alueita, missä vakava denguekuume on yleisin lasten sairaalaan joutumisen syy.

Suomalaisilla matkailjoilla denguekuumetta todetaan noin 50 tapausta vuosittain. Todennäköisesti tapauksia on paljon enemmän, koska lieväoireisen taudin saaneet eivät lähde tutkimuksiin ja tauti on usein parantunut jo Suomeen palatessa. Kun kuumeisia tropiikkimatkailijoita on järjestelmällisesti tutkittu, denguekuumeen osuudeksi on todettu 2–8 %. Suomalaisten matkailijoiden infektiot ovat yleisimmin peräisin Thaimaasta. Sen lisäksi tauteja on saatu Intiassa, muissa Kaakkois-Aasian maissa ja Karibian-alueella.

Uutta ovat denguekuumeen epidemiat Etelä-Euroopassa. Vuonna 2010 pienet epidemiat olivat Etelä-Ranskassa ja Kroatiassa. Syksyllä 2012 Portugaliin kuuluvalla Madeiran saarella alkoi vähän suurempi epidemia. Marraskuun alkuu mennessä saarella oli todettu 63 henkilöllä varma denguekuume ja 500:lla todennäköinen tauti. Vielä ei voida sanoa sammuuko epidemia Madeiralla talven tullessa.

Oireet

Tartuttavasta hyttysen pistosta oireiden alkuun kuluu tavallisesti 4–7 päivää. Suuri osa tartunnoista on vähäoireisia tai oireettomia. Dengue-kuumeen yleisoireet muistuttavat eniten influenssaa korkeine kuumeineen, silmien liikutteluarkuuksineen, päänsärkyineen ja lihas- ja nivelkipuineen. Kivut voivat olla ankaria, mistä tauti on saanut nimityksen "break-bone fever" (luunkatkojakuume). Hengitystieoireita ei ole, mutta sen sijaan pahoinvointi ja oksentelu ovat yleisiä. Vähän kuumeen alun jälkeen kolmelle neljästä tulee kasvojen ja ylävartalon punoitusta tai vartalolle ja raajoihin pikkupilkkuista ihottumaa. Kuume kestää yleensä 3–7 päivää ja taudin muutkin oireet väistyvät viikon kuluessa. Vakavuudeltaan denguekuume on kausi-influenssan luokkaa. Tuhatta sairastunutta kohti vain muutama kuolee.

Jos ensimmäisen tartunnan jälkeen saa uuden infektion, jonka aiheuttaa viruksen eri alatyyppi, saattaa kehittyä dengue verenvuotokuume (dengue hemorrhagic fever, DHF) tai dengue-sokkioireyhtymä DSS). Näihin sairastuneista kuolee 10 %. Kaikkiaan tämä tarkoittaa maailmassa noin 25 000 denguekuolemaa vuodessa. Nämä vakavat taudin muodot ovat erittäin harvinaisia matkailijoilla. Maailmassa on kuvattu vain kymmenkunta matkailijan kuolemaan johtanutta dengue-verenvuotokuumetta.

Diagnoosi ja hoito

Denguekuume tunnistetaan verikokeesta virusta kohtaan muodostuneiden vasta-aineiden avulla. Diagnoosi voidaan tehdä verikokeesta yleensä jo viikon kuluessa oireiden alusta. Tautiin ei ole paranemista jouduttavaa hoitoa. Oireita voi lievittää tulehduskipulääkkeillä.

Milloin lääkäriin?

Mikäli kuumetauti, on saatu alueella, missä on myös malariaa, on kaikkien korkeakuumeisen taudin matkalla sairastaneiden käydä lääkärissä. Tärkeintä onkin malarian poissulkeminen. Tästä voi poiketa, jos tauti on mennyt ohi ja sille on jokin muu hyvin todennäköinen selitys, kuten turistiripuli tai hengitystieinfektio. Usein malariaverinäytteen ohella tutkitaan myös denguevasta-aineet, vaikkakaan tämän taudin toteaminen oireen jo väistyttyä ei ole tarpeellista.

Ehkäisy

Denguekuumeen riski on olemassa kaikkialla, missä tautia esiintyy; nyt siis Madeirallakin. Tämä riski ei ole aihe välttää näihin maihin matkustamista, koska tauti on yleensä hyvin lievä ja hyttysiltä suojautuminen on hyvä keino tartuntoja vastaan, jos vain malttaa ohjeita noudattaa.

Samat keinot, joita käytetään malariahyttysten pistoilta suojautumiseen, käyvät myös denguen torjuntaan. Tärkeitä yksikertaisia keinoja ovat ihon peittävä vaatetus ja hyttyskarkotteiden käyttö. Tropiikissa se, että ininää ei kuulu, ei tarkoita etteikö (äänettömiä) hyttysiä olisi liikkeellä. Kaikkina aikoina mutta erityisesti auringon nousun ja laskun aikaan, parhaaseen hyttysten pistoaikaan, on muistettava peittää myös nilkat ja ranteet. Vaatteilla peittoa voi täydentää paljaalle iholle tai vaatteille laitettavalla hyttyskarkotteella. Kaikki Suomessa myytävät hyttyskarkotteet toimivat myös tropiikissa. Osa vaatteille soveltuvista karkoitteista ei sovi iholle, joten käyttöohje on syytä tarkistaa ostettaessa. Jos tropiikissa hotelli ei ole koneellisesti ilmastoitu ja alueella on suuri malariariski, myös sängyn ylle laitettava hyttysverkko on suositeltava.

Vaikka denguekuumeeseen kipeästi tarvittaisi rokote ja sellaista on vuosikymmeniä kehity, hyödyllistä rokotetta ei ole onnistuttu vielä tuottamaan.

Käytettyjä lähteitä

Nohynek H, Pekkanen E, Turtiainen P, Kainulainen K (toim.). Matkailijan terveysopas. Kustannus Oy Duodecim 2009, s. 83–85. «»2

Siikamäki H, Vapalahti O ja Nohynek H. Denguekuume - kasvava maailmanlaajuinen ongelma ja suomalaisten kaukomatkailijoiden tauti. Duodecim 2003; 119: 2051–61.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi