Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Sienimyrkytykset
 
 

Kaularangan sairaudet

Lääkärikirja Duodecim
22.4.2014
yleislääketieteen erikoislääkäri Osmo Saarelma

Kaularangassa esiintyy samanlaisia sairauksia kuin muuallakin tukirangassa: kulumista, tulehduksia, välilevyjen ongelmia, kasvaimia ja vammoista aiheutuvia vaivoja. Kaularangan tehtävä pään kannattelijana ja muualle elimistöön johtavan hermotuksen suojaajana antaa sen sairauksille omat erityispiirteensä.

Kaulan alueella on myös pitkällisestä lihasjännityksestä johtuvia kipuja (ks. «Niskakipu»1 ja «Jännityspäänsärky»2).

Kaularangan "kulumat"

Kaularangan tavallisimpia ongelmia ovat kulumat ja niiden aiheuttamat kivut. Kuluminen merkitsee käytännössä nikamien välilevyjen rappeutumista ja madaltumista, nikamien välisten nivelten liikkuvuuden vähenemistä ja selkäydinkanavasta lähtevien hermojuurten aukkojen ahtautumista.

Kaularangan kuluminen ilmenee kaulan ja niskan liikkeiden jäykkyytenä, rajoituksina ja kivulloisuutena. Kivut voivat taas aiheuttaa lihasten jännitystä, joka vuorostaan lisää kipua. Niskasta saattaa liikuteltaessa kuulua rutinaa. Jos kuluminen aiheuttaa hermojuurten aukkojen ahtaumaa, voi puristuksissa oleva hermo ilmoittaa oireita hermottamallaan alueella yläraajassa, jossa tuntuu pistelyä tai puutumista, mahdollisesti myös alueen lihasten heikkoutta.

Kulumamuutokset lisääntyvät kaikilla iän myötä. Röntgenkuvauksessa todettavien kulumien määrä ei kuitenkaan ole suorassa suhteessa oireiden määrään. Suurimmalla osalla yli 65-vuotiaista näkyy kaularangan tavallisessa röntgenkuvassa rappeumamuutoksia, mutta läheskään kaikilla ei silti ole oireita.

Kaularangan kulumamuutosten toteamiseksi riittää usein oirekuvauksen lisäksi lääkärin suorittama kaulan, niskan ja hartioiden seudun tutkimus. Röntgenkuvaus ei yleensä tuo juuri lisäinformaatiota, mikäli ei ole erityisiä syitä epäillä kasvainta tai tulehdusprosessia. Tarkemmat hermorata- ja kuvantamistutkimukset voivat olla aiheellisia, jos on selviä hermoärsytyksen oireita.

Kaularankakuluman hoidossa on hyötyä fysioterapeutin antamista työasentoja ja kaularangan voimistelua koskevista ohjeista. Jos oireisiin kuuluu lihasjännitys, sitä voidaan auttaa lämpöhoidoilla. Häiritsevään kipuun apu saadaan tavallisimmin tulehduskipulääkkeistä. Hermojen puristusoireita voidaan lievittää tukikauluksilla ja hyvin vaikeissa tapauksissa juuriaukkoa vapauttavalla leikkauksella.

Äkillinen lihaskipu (kierokaula, torticollis)

Torticollis ilmenee tyypillisimmillään aamulla herätessä, mahdollisesti huonon nukkumisasennon seurauksena. Niskassa tuntuu kova joskus lapojen seutuun ulottuva kipu, joka estää pään kääntämistä. Mikäli vaivaan ei liity hermojuurten puristuksen oireina pistelyä, puutumista tai lihasheikkoutta, tämä perussyyltään epäselvä lihaskipu menee yleensä ohi muutamassa päivässä. Joissakin tapauksissa voi auttaa 5–10 minuutin mittainen käsin suoritettu kaularangan varovainen venyttäminen. Kipuun voi käyttää tulehduskipulääkkeitä ja lihaksia rentouttavia lääkkeitä, joiden teho kuitenkin on rajallinen.

Vaiva voi pitkittyä, jolloin pää pyrkii nykimään toiselle sivulle ja kääntyy vinoon. Vaikeita pitkittyneitä tapauksia hoidetaan botuliini-lääkepistoksilla, joilla lamataan liian aktiivisia lihaksia. Lääkkeen vaikutus kestää 2–4 kuukautta.

Kaularangan välilevytyrä

Kaularangan välilevytyrä on sitä huomattavasti yleisemmän lannerangan välilevytyrän (ks. «Välilevytyrä, välilevyn pullistuma, iskias»3) kaltainen tila. Siinä nikamien välilevyn rappeuman vuoksi välilevyn sisus pullistuu selkäydinkanavaan, jolloin selkäydinhermojen ärtyminen aiheuttaa kovan kivun. Kipu alkaa yleensä nopeasti ja tuntuu kaulahermojen alueella niskassa ja hartioissa säteillen tyypillisesti toiseen yläraajaan, mahdollisesti sormiin asti. Usein päätä ei voi kivulta liikuttaa, ja joskus pelkkä käden vapaa riippuminen on niin kivuliasta, että kättä on kannateltava. Oireiden vuoksi on syytä hakeutua lääkäriin diagnoosin varmistamiseksi. Vaiva paranee yleensä itsekseen viikkojen tai muutaman kuukauden sisällä, mutta voi edellyttää voimakkaidenkin kipulääkkeiden käyttöä. Vaikka kaularangan välilevytyrä paranee useimmissa tapauksissa ilman muuta hoitoa, harvoin ilmenevät yläraajan huomattavat lihasheikkousoireet edellyttävät kiireellistä leikkaushoidon arviointia. Myös sietämättömän kiputilan vuoksi on joskus turvauduttava leikkaushoitoon.

Muut kaularangan sairaudet

Kaularangan nivelreuma, muut tulehdukset sekä kasvaimet aiheuttavat myös kipua, mutta usein myös yleisoireita, kuten laihtumista, huonokuntoisuutta tai kuumeilua. Jos tällaisiin oireisiin liittyy kaularanka- tai niskakipua, on syytä hakeutua tutkittavaksi.

Kaularangan vammat

Autoliikenteen kasvun ja sen myötä peräänajojen lisääntymisen seurauksen yleisimpiä kaularangan vammoja on nykyään pään äkillisestä heilahduksesta johtuva ns. piiskaniskuvamma. Vamma syntyy pään heilahtaessa nopeasti ääriasennosta toiseen. Oireina on niskan kipu, joka voi alkaa vasta joitakin tunteja vamman jälkeen. Lisäksi voi olla päänsärkyä ja särkyä rintarangan alueella, lapojen välissä.

Piiskaniskuvamma (ks. «Piiskaniskuvamma (whiplash, niskan retkahdusvamma)»4) paranee itsestään eikä lievänä vaadi mitään hoitoa. Joissakin tapauksissa on avuksi niskan tukeminen joiksikin päiviksi. Tärkeää on mahdollisimman pian alkaa liikuttaa niskaa normaalisti. Joissakin tapauksissa piiskaniskuvammasta voi tulla pitkäaikainen kiputila.

Kaularangan vammat on hyvä herkästi tarkastuttaa lääkärillä. Jos vammaan liittyy pistelyä tai puutumista jossakin päin kehoa saatikka kyvyttömyyttä liikuttaa jotakin kehon osaa, siirtäminen tutkimuspaikkaan on tehtävä varoen kaularankaa liikuttamatta.

Käytettyjä lähteitä

Konttinen Y ja Hernesniemi J. Kipeä niska. Kirjassa Kirjassa Roberts P, Alhava E ym. (toim.) Kirurgia. Kustannus Oy Duodecim 2004, s 748–763

Valtakunnallinen Käypä hoito -suositus ”Niskakipu”. www.kaypahoito.fi. «http://www.kaypahoito.fi/kh/kaypahoito?suositus=hoi20010»1

Fuhrman M. Cervical Disc Disease. http://emedicine.medscape.com/article/305720. Päivitys 12.2.2014. (vaatii käyttäjätunnuksen)

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi