Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Flunssa
 
 

Keuhkokuume (pneumonia)

Lääkärikirja Duodecim
5.3.2012
infektiosairauksien erikoislääkäri Jukka Lumio ja lastentautien erikoislääkäri Hannu Jalanko

Keuhkokuume on keuhkokudoksen tulehdustauti. Keuhkokuumetta on aina pidettävä vakavana yleisinfektiona. Suomessa kotona sairastuu vuosittain noin 50 000 henkilöä keuhkokuumeeseen. Lähes joka toinen tarvitsee hoidon aloittamisen sairaalassa. Keuhkokuume on tavallisin pienillä lapsilla ja yli 65-vuotiailla. Lisäksi Suomessa noin 5 000 sairastuu vuosittain sairaalahoidon aikana (sairaala)keuhkokuumeeseen.

Aiheuttajat

Keuhkokuumeita aiheuttavat sekä bakteerit että virukset. Lasten keuhkokuumeista enemmän kuin puolet on virusten aiheuttamia. Vaikka keuhkokuume alkaisi virusinfektiona, mukaan liittyy noin viidesosalla bakteeri, yleisimmin pneumokokki (Streptococcus pneumoniae).

Aikuisilla keuhkokuume on useimmiten (noin 80 %:lla) bakteerin aiheuttama. Yleisin aiheuttajabakteeri on pneumokokki, joka aiheuttaa taudeista noin puolet. Toiseksi yleisin on mykoplasma. Mykoplasma esiintyy 7 vuoden jaksoissa epidemiavuosina (syystalvisin), ja epidemian aikana se on usein nuorilla aikuisilla ja keski-ikäisillä yleisin keuhkokuumeen syy. Muita keuhkokuumeen aiheuttajia ovat influenssa (epidemian aikana), keuhkoklamydia (Chlamydia pneumoniae), legionella (ulkomaan matkojen jälkeen), papukaijakuume (Chlamydia psittacii, lintukontakti), jänisrutto (epidemia-aikoina), pneumocystis- ja toksoplasma -alkueläimet (immuunipuutteisilla). Niillä joilla on krooninen keuhkosairaus (erityisesti krooninen keuhkoputkentulehdus ks. «Keuhkoputkentulehdus aikuisella (bronkiitti)»1 tai keuhkolaajentuma) kolibakteeri ja stafylokokki sekä monet muutkin "tavalliset" bakteerit voivat aiheuttaa keuhkokuumeen. Tuberkuloosikin voi olla keuhkokuumeen syy erityisesti iäkkäillä ihmisillä. Kaukomatkoilla voi sairastua myös eläinperäisiin sairauksiin, kuten Q-kuumeeseen tai bruselloosi (luomistauti) -keuhkokuumeisiin.

Aikuisten keuhkokuumeen riskiä lisäävät eräät pitkäaikaissairaudet. Tämän vuoksi näitä sairauksia sairastavat henkilöt ovat Suomessa oikeutetut maksuttomaan influenssarokotukseen (ks. «Influenssa»2).

Oireet

Keuhkokuumeen tyypilliset oireet ovat nopeasti nouseva kuume, kylki- tai vatsakipu, uutena alkanut tai pahentunut yskä ja hengenahdistus. Poikkeuksellinen väsymys ja sairauden tunne ovat keuhkokuumeelle tyypillisiä yleisoireita, ja hyvin iäkkäillä nämä sekä sekavuus voivat olla sen ainoat oireet.

Rajuoireisen keuhkokuumeen yleisin aiheuttajabakteeri on pneumokokki. Siinäkin kuume voi silti aluksi olla lievää. Keuhkokuumeen eri aiheuttajia ei oireiden, laboratoriotutkimusten eikä keuhkoröntgenkuvankaan perusteella voida luotettavasti päätellä. Siksi sekä lasten että aikuisten tauti hoidetaan aina antibiootilla.

Lapsilla keuhkokuumeen (ks. «Keuhkokuume lapsella»3) oireet ovat periaatteessa samat kuin muidenkin hengitystieinfektioiden, eli yskä ja kuume. Usein keuhkokuumetta aletaan epäillä silloin, kun kuumeinen lapsi vaikuttaa kohtuuttoman sairaalta, väsyneeltä tai levottomalta. Lääkäriä auttaa päättelyssä se, jos lapsen tulehdusarvot (erityisesti CRP-arvo) ovat voimakkaasti suurentuneet. Kuumeen ja limaisen yskän jatkuminen normaalia pitempään voi myös viitata keuhkokuumeeseen. Niin ikään vatsakipu voi olla merkki alkavasta keuhkokuumeesta.

Hoito

Keuhkokuumetta epäiltäessä on aina hakeuduttava lääkärin hoitoon. Verikokeista tärkein on tulehdusarvo (ks. «CRP (P-CRP)»4), joka antaa viitettä mahdollisesta bakteerin aiheuttamasta infektiotaudista. Keuhkojen kuuntelu antaa usein vihjeen keuhkokuumeesta, mutta ei suinkaan aina. Niinpä keuhkokuume varmistetaan yleensä keuhkojen röntgentutkimuksella.

Antibioottihoito aloitetaan heti kun tautia on päädytty pitämään keuhkokuumeena. Hyväkuntoisen potilaan lievä keuhkokuume voidaan hoitaa tabletein kotona. Kotihoidossa antibioottikuurin suositeltu kesto on noin 7 päivää. Yleisimmin Suomessa määrättävät antibiootit ovat amoksisilliini ja doksisykliini. Muita käytetään erityisin syin, esimerkiksi harvinaisempaa aiheuttajaa epäiltäessä. Uudelleen lääkäriin on syytä mennä aina jos vointi huononee (erityisesti hengitysvaikeus) tai jos tauti ei antibioottihoidon aikana kolmessa päivässä ole yhtään lievittynyt. Huonokuntoisemman potilaan hoito aloitetaan sairaalassa, jolloin antibiootti annetaan suonensisäisesti. Lapset ja iäkkäät potilaat otetaan sairaalahoitoon työikäistä aikuista herkemmin.

Tavanomaisessakin tapauksessa toipuminen on hidasta. Vie yleensä pari viikkoa, joskus kauemminkin, ennen kuin kunto on täysin palannut. Keuhkokuumeeseen liittyy harvoin vakavia sivujuonteita kuten märkäinen keuhkopussin tulehdus tai keuhkopaise. Jos potilas on alle 50-vuotias ja tupakoimaton ja hoito tehoaa nopeasti, ei keuhkokuumeen seurannassa tarvita uusintaröntgenkuvaa. Seurantakuva on tarpeen, jos potilas tupakoi tai taudin alkuvaiheessa otetussa keuhkokuvassa on havaittu muuhun sairauteen viittaavaa. Seurantakuva otetaan 6-8 viikon kuluttua paranemisesta.

Ehkäisy

Pneumokokkibakteerin aiheuttamaa keuhkokuumetta vastaan on olemassa rokote. Syyskuussa 2010 pneumokokkirokotus otettiin Suomen yleiseen rokotusohjelmaan alle 2-vuotiaille lapsille. Tarkoitus on ehkäistä sekä pikkulasten korvatulehduksia että vakavia pneumokokkitauteja (kuten keuhkokuumetta). Joissain maissa pneumokokkirokotus on maksuton myös iäkkäille (Yhdysvalloissa yli 50-vuotiaille). Suomessa tällaista päätöstä harkitaan. Pneumokokkirokotuksesta oletetaan hyötyvän samojen henkilöiden, joille maksutonta influessarokotustakin tarjotaan (ks. «Influenssa»2). Yksi rokoteannos maksaa 40 - 90 €, riippuen siitä minkä rokotteen valitsee. Ei tiedetä, tarvitaanko suojan jatkuvuuden takaamiseksi ensimmäisen rokotuksen jälkeen tehosterokotusta ja kuinka usein. Influenssarokotuskin näyttää suojaavan iäkkäitä ja huonokuntoisia pneumokokin aiheuttamilta influenssan oheistaudeilta.

Sairaalasyntyinen keuhkokuume

Noin joka sadas sairaalahoitoon joutuva saa hoitoon liittyvänä infektiona keuhkokuumeen. Sairaalakeuhkokuume on yleisin vakava ja kuolemaankin johtava sairaalainfektio. Mitä sairaampi on, sitä suurempi riski on. Erityisesti sairaalakeuhkokuumeelle altistavat syöpäsairaudet (erityisesti leukemia), suuret leikkaukset (kuten sydänleikkaukset) ja tehohoito hengityskoneineen. Sairaalakeuhkokuumeita aiheuttavat eri bakteerit kuin kotona alkavaa tautia. Useimmiten aiheuttajabakteeria ei pystytä tunnistamaan. Sairaalakeuhkokuume vaatii aina laajakirjoisen suoneen annettavan antibioottihoidon. Sairaalakeuhkokuumeen riskiä on pystytty selvästi vähentämään sairaalahygieenisin keinoin, joista tärkein on hyvä käsihygienia. Riskiä ei kuitenkaan saada koskaan täysin pois.

Käytettyjä lähteitä

Valtakunnallinen Käypä hoito -suositus "Keuhkokuumeen hoito", ks. http://www.kaypahoito.fi

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi