Etusivu » Uutta Terveyskirjastossa » Matkapahoinvointi

Matkapahoinvointi

Lääkärikirja Duodecim
26.6.2017
yleislääketieteen erikoislääkäri Osmo Saarelma

Syy ja oireet

Noin kolmannes ihmisistä saa herkästi matkapahoinvoinnin oireita. Alle 2-vuotiaat lapset kärsivät matkapahoinvoinnista harvoin, sen sijaan 2–15-vuotiaat saavat oireita aikuisia herkemmin. Herkkyys matkapahoivoinnille on myös osittain perinnöllistä, arvioiden mukaan 50–75 -prosenttisesti.

Matkapahoinvointi johtuu heiluvan liikkeen aiheuttamasta tasapainoa aistivan sisäkorvan ärsytyksestä. Tilannetta pahentaa joillakin se, että silmien antama tieto ympäristöstä ei vastaa tasapainoelimen tuottamaa informaatiota. Näin voi tapahtua esimerkiksi oleskeltaessa liikkuvan kulkuvälineen sisätilassa tai lukiessa liikkuvassa ajoneuvossa, jolloin silmät eivät näe liikettä maahan tai veteen nähden. Pahoinvointia voi ilmaantua myös virtuaaliympäristössä, kun henkilö on paikallaan mutta voimakasta liikettä tapahtuu näkökentässä.

Matkapahoinvoinnin oireita ovat alussa kalpeus, kylmänhikisyys, haukottelu ja lisääntynyt syljeneritys. Pahoinvointia on usein jo alkuvaiheessa, mutta se voi alkaa myöhemminkin ja päätyä oksenteluun, joka voi lievittää hetkellisesti oireita. Pahimmillaan tilaan voi liittyä myös päänsärkyä, ripulia, puristavaa tunnetta rinnassa ja heikotusta.

Matkapahoinvointia aiheuttaviin olosuhteisiin useimmat tottuvat 2–3 päivässä, minkä jälkeen esimerkiksi merimatkalla yleensä oireet lieventyvät tai häviävät.

Ennaltaehkäisy ja itsehoito

Matkapahoinvointia voi ehkäistä "siedätyshoidolla" altistamalla itseään vähitellen pahoinvointia aiheuttaville tekijöille, jolloin elimistö oppii sietämään näitä tilanteita.

Itse matkustustilanteessa on tärkeää pitää katsekontakti kiinteään ympäristöön (maasto, horisontti), jotta silmien ja tasapainoelimen antama tieto ympäristöstä olisi yhtäpitävää. Lämmin vaatetus ehkäisee kylmettymistä ja siten huonon olon käynnistymistä. Veneessä, laivassa ja lentokoneessa tulee pyrkiä sijoittumaan vähiten liikkuvaan osaan kulkuneuvoa, yleensä keskiosaan. Makuuasento on istuma-asentoa parempi. Alkoholia on syytä välttää sekä ennen matkaa että sen aikana. Alkoholi ei poista matkapahoinvointia.

Hankalaksi tiedettyyn matkaan voi varautua myös matkapahoinvointia estävillä lääkkeillä. Lääkehoidon vaikutus on parempi, jos se otetaan ennen matkaa. Reseptivapaasti on tarkoitukseen saatavissa antihistamiinivalmisteita (esimerkiksi syklitsiini). Pitkävaikutteisempi skopolamiinilaastari edellyttää lääkärin määräystä. Laastari tulee asettaa 6–8 tuntia ennen altistumista pahoinvointia aiheuttavalle tekijälle. Myös suun kautta otettavat metoklopramidi ja proklooriperatsiini ovat reseptilääkkeitä ja teholtaan miedoimpien antihistamiinien tasoisia. Lääkkeiden tehosta alle 12-vuotiaiden matkapahoinvoinnin hoidossa ei ole luotettavaa tutkimustietoa.

Matkapahoinvoinnin ehkäisemiseen joskus käytetyn inkiväärin tehoa ei ole voitu tutkimuksissa osoittaa. Liioin ei luotettavaa tutkimustietoa ole akupainantarannekkeiden hyödyllisyydestä.

Käytettyjä lähteitä

Meritauti ja matkapahoinvointi. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online «http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti»1, vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 30.5.2017.

Murdin L, Golding J, Bronstein A. Managing motion sickness. BMJ 2011;343():d7430. «PMID: 22138695»PubMed

Spinks A, Wasiak J. Scopolamine (hyoscine) for preventing and treating motion sickness. Cochrane Database Syst Rev 2011;(6):CD002851. «PMID: 21678338»PubMed