Etusivu » Nenän polyyppitauti

Nenän polyyppitauti

Lääkärikirja Duodecim
31.8.2012
korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Karin Blomgren

Aiheuttajat

Polyyppi on nenän hyvänlaatuinen limakalvopullistuma. Polyypit voivat olla pieniä ja oireettomia, mutta suurimmillaan ne voivat tukkia sieraimet kokonaan. Polyyppien aiheuttajia on luultavasti useita, mutta varmaa syytä polyyppitaudille ei tiedetä. Astmaatikoilla, kroonista poskiontelotulehdusta sairastavilla ja allergiaan taipuvaisilla ihmisillä on polyyppeja enemmän kuin muilla. Myös perinnölliset tekijät, tupakointi ja muut limakalvoja ärsyttävät ulkoiset tekijät saattavat liittyä polyyppien kehittymiseen. Tauti on yleisempi miehillä kuin naisilla, ja lapsilla se on hyvin harvinainen. Polyypit eivät muutu pahanlaatuisiksi (syöväksi).

Oireet

Nenän tukkoisuus, kirkas nuha, hajuaistin heikentyminen ja päänsärky ovat tavallisia nenäpolyyppien aiheuttamia oireita. Nenäoireet ovat useimmiten molemminpuoleisia. Tukkoisuus heikentää unen laatua, aiheuttaa päiväväsymystä ja huonontaa elämänlaatua joskus hyvinkin paljon. Polyyppipotilaiden flunssat kestävät pitkään, ja niihin liittyy usein paksua, pahanhajuista nuhaa ja poskiontelotulehduksia. Joskus pitkä, varrellinen polyyppi ulottuu nenänieluun, jossa se tuntuu ylimääräiseltä limalta ja saattaa aiheuttaa kakomista.

Polyyppien toteaminen

Lääkäri näkee polyypit katsoessaan nenään. Pienet polyypit näkyvät ainoastaan erityisen tähystimen avulla. Kookkaat, oireita aiheuttavat polyypit näkyvät hyvin yleislääkärinkin käytössä olevalla otsalampulla. Joskus poskionteloiden röntgenkuvissa näkyy polyyppien aiheuttamaa limakalvokumpuilua. Röntgenkuvan perusteella polyyppeja ei kuitenkaan voi erottaa muusta limakalvoturvotuksesta.

Polyyppien hoito

Nenäpolyyppien ensisijaishoito on nenään annosteltava kortisoni, jota on saatavana sekä tippana, suihkeena, että jauheena. Valmisteiden väliset tehoerot ovat pieniä. Kortisoni hidastaa polyyppien uudelleenkasvua, pienentää niiden kokoa ja vähentää tukkoisuutta, nenän eritystä ja niistämisen tarvetta. Kortisoni ei paranna polyyppitautia, vaan lääkettä joudutaan käyttämään pitkään, jopa vuosikymmeniä. Nenään annosteltavat kortisonilääkkeet imeytyvät muualle elimistöön vain vähän ja ovat turvallisia pitkäänkin käytettyinä. Tavallisin lääkkeen aiheuttama haittavaikutus on nenäverenvuoto, joka yleensä rauhoittuu pitämällä lääkityksessä taukoa tai vaihtamalla valmistetta. Myös lääkkeen oikea annostelutekniikka on hyvä varmistaa.

Kortisonia voidaan annostella myös suun kautta tabletteina 1–3 viikkoa kestävinä kuureina. Suun kautta annosteltu kortisoni pienentää polyyppeja tehokkaammin kuin nenään annosteltu ja parantaa usein myös heikentynyttä hajuaistia. Kortisonikuureja voi käyttää korkeintaan kolmesti vuodessa. Muut sairaudet, kuten diabetes, silmänpainetauti tai mahahaava, saattavat estää kortisonitablettien käytön kokonaan.

Monet polyyppipotilaat huuhtelevat nenää nenähuuhtelukannulla. Huuhtelussa käytetty suolavesi ei pienennä polyyppien kokoa, mutta limakalvon puhdistuminen saattaa helpottaa hengitystä ja parantaa oloa.

Jos kortisonilääkitys ei pienennä polyyppeja riittävästi, korva-, nenä- ja kurkkutautilääkäri poistaa ne tähystinten avulla tehtävässä leikkauksessa. Polyypit voidaan poistaa joko hirttämällä eli kiristämällä metallisilmukka polyypin kannan ympärille tai nykyaikaisemmalla shaveriksi kutsutulla instrumentilla, joka imee ja silppuaa polyypit. Leikkaukset tehdään yleensä paikallispuudutuksessa. Nenään annosteltavaa kortisonilääkitystä on jatkettava myös leikkauksen jälkeen, koska se vähentää tablettikortisonikuurien tarvetta ja hidastaa polyyppien uudelleenkasvua.

Ehkäisy

Koska polyyppitaudin syy on toistaiseksi tuntematon, ei sitä osata myöskään tehokkaasti ehkäistä. Säännöllinen nenäkortisonin käyttö on tällä hetkellä paras keino vähentää toistuvia leikkauksia. Polyyppeja ja taudin kehittymisen mekanismeja tutkitaan hyvin aktiivisesti. Kunhan taudin perimmäinen syy opitaan ymmärtämään, on mahdollista kehittää parantavia tai jopa ehkäiseviä hoitomenetelmiä.

Käytettyjä lähteitä

DeMarcantonio MA, Han JK. Nasal polyps: pathogenesis and treatment implications. Otolaryngol Clin North Am 2011;44(3):685-95, ix. «PMID: 21621054»PubMed