Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Flunssa
 
 

Nenäverenvuoto

Lääkärikirja Duodecim
15.1.2014
yleislääketieteen erikoislääkäri Osmo Saarelma

Mekanismi ja syyt

Nenäverenvuoto on peräisin nenän limakalvon verisuonista. Vuotokohta voi olla joko laaja-alainen verestys limakalvolla tai yksittäinen verisuoni, joka on syystä tai toisesta revennyt. Riippumatta perussyystä lopullinen vuodon alullepanija on yleensä jokin mekaaninen tekijä: niistäminen, aivastus, nenän kaivaminen, saunominen tai vaikkapa nenään kohdistunut isku. Yleisin vuotava alue on nenän väliseinän etuosa, mutta vuoto voi olla peräisin nenän muistakin osista.

Tavallinen vuodon syy on limakalvon heikentyminen kuivumisen tai tulehduksen (esimerkiksi flunssan) yhteydessä. Vuodolle voivat herkistää myös veren hyytymistä estävät lääkeaineet, erityisesti asetyylisalisyylihappo ja muut tulehduskipulääkkeet sekä varfariini. Samoin korkea ikä ja verisuonten kalkkiutuminen voivat altistaa limakalvon alla olevan verisuonen katkeamiselle. Myös joissakin yleissairauksissa nenän limakalvo voi olla vuotoherkkä.

Ensiapu

Kaikissa tapauksissa nenäverenvuodon ensiapu on yksinkertainen. Nenä tyhjennetään niistämällä ja vuotava sierain puristetaan umpeen painamalla nenän sivua väliseinää vasten vähintään 15 minuuttia yhtämittaisesti. Potilas istuu etukumarassa asennossa, millä estetään veren valuminen nieluun. Vuodon tyrehtymistä voidaan edistää asettamalla jääpussi tai jotain muuta kylmää niskaan tai otsalle. Jos verenvuoto ei lakkaa 15 minuutin aikana, on syytä lähteä lääkäriin. Potilas kuljetetaan istuvassa asennossa.

Hoito lääkärissä

Vuodon määrästä ja vuotokohdasta riippuen lääkäri tyrehdyttää vuodon joko asettamalla sideharsotamponin tukkimaan vuodon ja koko vuodonpuoleisen nenäkäytävän. Paikallinen vuotokohta voidaan hyydyttää ("polttaa") laapiksella eli hopeanitraatilla. Molemmissa tapauksissa nenä tyhjennetään verestä ja puudutetaan ennen toimenpiteitä. Harvinaisissa hankalammissa tapauksissa potilas voidaan joutua lähettämään erikoislääkärille vaativampia toimenpiteitä varten.

Jälkihoito

Tamponia on syytä pitää nenässä 1–3 vuorokautta, minkä jälkeen se poistetaan vähitellen sitä mukaa kuin se on vedettävissä ilman suurta vastusta. Jos vastusta ilmenee, tamponi katkaistaan ja poistamista jatketaan seuraavana päivänä. Vuotokohdan hyydyttäminen lapiksella ei vaadi jälkihoitoa, mutta potilaan on syytä varoa 2–3 päivän ajan ponnisteluja, aivastamista ja hyvin lämpimien ruokien ja juomien nauttimista.

Ennaltaehkäisy

Ennaltaehkäisy riippuu vuodon syystä. Herkästi nenäverenvuotoja saavan tulee välttää nenän kaivamista ja voimakasta niistämistä. Jos vuoto toistuu kovan rasituksen tai voimakkaasti maustettujen ruokien yhteydessä, näitä tulee välttää. Kuivia ja vuotoherkkiä limakalvoja voi hoitaa A-vitamiinitipoilla. Jos vuoto aiheutuu lääkeaineista, lääkärin kanssa tulee neuvotella, voidaanko niitä vähentää tai vaihtaa. Vuodon syynä oleva perussairaus, esimerkiksi verenpainetauti (ks. «Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)»1), tulee hoitaa. Joissakin tapauksissa on mahdollista löytää toistuvien vuotojen syyksi limakalvon verisuoni, jonka hyydyttäminen lopettaa vuodot. Lapsilla tavattavan vuotoherkän nenän limakalvon hoitamisesta antibiootti- tai muilla voiteilla ei ole osoitettu olevan tehoa.

Lisää tietoa nenäverenvuodosta

Nenäverenvuoto lapsella, ks. «Nenäverenvuoto lapsella»2.

Käytettyjä lähteitä

Blomgren K. Nenäverenvuoto (epistaksis). Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, päivitys 20.8.2013.

Blomgren K. Nenäverenvuoto. Duodecim 2008; 124: 1730–5 «http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo97420.pdf»1

Ngyen QA. Epistaxis. http://emedicine.medscape.com/article/863220, päivitys 3.6.2013.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi