Etusivu » Niskakipu

Niskakipu

Lääkärikirja Duodecim
16.5.2018
yleislääketieteen erikoislääkäri Osmo Saarelma

Syyt

Niskan kivut ovat erittäin yleisiä. Yli 30-vuotiaista suomalaista naisista neljä kymmenestä ja miehistä 2–3 kymmenestä on viimeksi kuluneen vuoden aikana kokenut niskakipua. Niskan kipu on syynä noin joka 25. terveyskeskuskäyntiin.

Ylivoimaisesti yleisin niskakivun syy on niskan ja hartioiden lihasjännitys, jonka aiheuttajia ovat fyysiset ja henkiset kuormitustekijät, erityisesti hankalat asennot ja liiketoistot töissä tai harrastuksissa (ks. «Jännityspäänsärky»1). Selvästi harvinaisempia niskan kipujen syitä ovat vammat, erityisesti kolareihin liittyvä niskan retkahdusvamma (ks. «Piiskaniskuvamma (whiplash, niskan retkahdusvamma)»2), niskan alueen tulehdukselliset tilat sekä kaularangan kulumisesta ja juuriaukkojen ahtautuminen tai kaularangan välilevypullistuma (ks. myös «Kaularangan sairaudet»3).

Lihasten ylikuormitus johtaa niskan lihaksissa muutoksiin, jotka eivät enää palaudu normaalilla levolla. Kipu voi olla hyvin paikallista tai ulottua päähän ja selkään. Usein tähän liittyy takaraivolla tuntuvaa särkyä. Kivun säteily käsiin ja mahdollinen sormien puutuminen voivat olla merkkinä siitä, että hermojuuret ovat puristuksissa. Niskakivut ovat naisilla yleisempiä kuin miehillä. Ylipaino ja tupakointi lisäävät niskakipujen riskiä.

Ennaltaehkäisy ja itsehoito

Lihasjännityssäryn tärkein hoito on ennaltaehkäisy. Työssä tai harrastustoimissa kannattaa välttää pitkäaikaista niskan eteen tai taakse taipunutta taikka kiertynyttä asentoa, pitkäkestoista työskentelyä kädet koholla tai käsiin kohdistuvaa värinää. Myös pitkäaikainen istuma-asento sekä vartalon kiertynyt ja kumara asento lisäävät lihasperäisten niskakipujen riskiä. Näihin tulisi vaikuttaa kohentamalla työasentoja ja omatoimisilla harjoituksilla ja venytyksillä. Esimerkiksi näyttöpäätetyössä näytön tulee olla sijoitettu niin alas, että työskentely on mahdollista ilman pään taivuttamista taaksepäin.

Kivuliaan niskan hoidossa auttaa kevyt liikunta. Sauvakävely on erityisen hyödyllistä, koska siinä liikuntaa saavat laajalti hartioiden ja niskan lihasryhmät. Myös aktiivisesta lihasvoimaa tai -kestävyyttä parantavasta liikehoidosta voi olla hyötyä (ks. kotivoimisteluohjeita lihasvoiman lisäämisestä «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=nix02305&suositusid=hoi20010»1 ja lihasvenytyksistä «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=nix02306&suositusid=hoi20010»2). Lyhytaikaisesti voi käyttää tavallisia kipulääkkeitä (esimerkiksi parasetamoli tai ibuprofeeni), jotka vievät pois kipua ja voivat helpottaa lihasjännityksen laukeamista. Paikallisesti iholle siveltävien kipulääkevalmisteiden tai fysikaalisten hoitojen tehosta niskakipujen hoidossa ei ole tutkimuksissa osoitettua vakuuttavaa näyttöä. Akupunktiosta voi olla hyötyä, mutta hyöty on yleensä lyhytaikaista (ks. «Akupunktuurin (akupunktion) teho kiputilojen hoidossa on vähäinen»4).

Milloin hoitoon?

Niskakivun vuoksi on välittömästi hakeuduttava lääkäriin, jos

  • kivun aiheuttajana on ilmeinen niskavamma,
  • kipuun liittyy säteilyoireita yläraajoihin,
  • kipuun liittyy kuumetta ja oksentelua tai rintakipua,
  • kipu on sietämätön ja kehittynyt hyvin nopeasti.

1–2 päivän sisällä on syytä hakeutua lääkäriin, jos kipu kehittyy nopeasti ja siihen liittyy sormien puutumista tai lihasheikkoutta tahi yleiskunnon heikkenemistä.

Syitä on tarpeen selvittää tarkemmin, jos pelkkään niskaan rajoittuva kipu ei 1–2 kuukaudessa lievity omatoimisella liikunnalla, työasentoihin vaikuttamalla ja lievien kipulääkkeiden avulla. Tätä aikaisemmin on syytä hakeutua tutkimuksiin, jos kipu on hellittämätöntä eikä liity rasitukseen.

Muut ehkäisytoimet

Lihasjännityksestä johtuvia niskan kipuja voi ehkäistä välttämällä pitkäaikaista niskan jännittämistä ja rasittumista töissä ja harrastuksissa. Säännöllinen liikunta, erityisesti sauvakävely ja kuntosaliharjoittelu, ilmeisesti vähentää niska- ja hartiaseudun lihasten jännitystiloja.

Käytettyjä lähteitä

Arokoski J, Karppinen J ym. Aikuisen kipeä niska. Duodecim 2014;130:2099–107 «http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo11890.pdf»3.

Valtakunnallinen Käypä hoito -suositus ”Niskakipu” «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi20010»4, 16.1.2017.

Viikari-Juntura E. Niska-hartiakipu. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, päivitys 9.5.2016.