Etusivu » Uutta Terveyskirjastossa » Paleltuma

Paleltuma

Lääkärikirja Duodecim
31.7.2017
yleislääketieteen erikoislääkäri Osmo Saarelma

Paleltumavammoja on kahta tyyppiä. Tavallisin on paikallinen paleltuma, joka aiheutuu ruumiinosan altistuessa kylmälle ja paikallisen lämpötilan laskiessa niin alas, että kudoksissa alkaa tapahtua nesteen jäätymistä. Paleltuma-alueella on pistelyä, tunnottomuutta sekä värin muutoksia ja mahdollisesti rakkuloita. Paleltuneen alueen kokoa on usein vaikea arvioida ennen sen sulamista. Suuri osa paleltumiin liittyvästä kudostuhosta syntyy sulamisvaiheessa tulehdusreaktion seurauksena.

Suomen talvisissa oloissa paleltumat ovat melko yleisiä, erityisesti alle –20 asteen lämpötiloissa. Vaatteiden kostuminen ja tuuli lisäävät paleltuman syntymisriskiä. Samoin ääreisverenkiertoa muuttavat lääkkeet (esim. beetasalpaaja), tupakointi ja sairaudet, kuten valtimoahtaumat, voivat herkistää paleltumille.

Erityisesti jalkaan voi pitkäaikaisen kylmän ja kostean altistuksen seurauksen syntyä ns. kylmävesivamma eli immersiovamma, jossa huonontuneen verenkierron seurauksena jalka lämmitettäessä turpoaa ja punoittaa. Lisää jalkojen paleltumista ja kylmävaurioista: ks. «Jalkojen paleltumat ja muut kylmävauriot»1.

Paleltuman ensiapu

Paleltuman hoidossa on ensin arvioitava, onko paleltuneen henkilön ruumiinlämpö kokonaisuudessaan alentunut (ks. «Hypotermia (ruumiinlämmön lasku)»2), missä tapauksessa ensiapu määräytyy tämän mukaisesti (ks. «Lämpösairaudet ja kylmän aiheuttamat vammat»3).

Pelkän paleltuman hoidossa on tärkeää paleltuneen alueen lämmittäminen nopeasti 37–40-asteisessa vedessä noin 20–30 minuutin ajan. Paleltunutta aluetta ei saa sulattaa avotulen lämmössä, koska tunnottomuuden vuoksi voidaan helposti saada aikaan paleltuman lisäksi palovamma. Lämmitettäessä paleltuma-alueelle voi tulla sietämätön kipu, jonka hoitamiseksi tarvitaan voimakastakin kipulääkitystä. Aluetta ei saa hieroa eikä hangata. Paleltuneelle annetaan nautittavaksi lämmintä juotavaa. Tupakointia ja alkoholin käyttöä tulee hoidon aikana välttää. Vamma-alueen jatkohoito riippuu vaurion laajuudesta. Vammaan liittyvää kipua voi hoitaa tulehduskipulääkkeillä.

Milloin hoitoon?

Pienet ja lievät paleltumat voidaan hoitaa omin päin. Jos tunto, lämpö ja ihonväri eivät ole palanneet tunnissa, on syytä toimittaa potilas heti hoitoon. Samoin kannattaa tehdä, jos iholle nousee rakkuloita. Jos paleltunut alue on laaja, kuten iso osa raajaa, tulee aina hakeutua hoitoon. Paleltumavammoista voi hoidosta huolimatta jäädä jälkioireiksi tuntohäiriöitä, nivelkipuja, liikahikoilua ja kylmänarkuutta.

Ehkäisy

Paleltumavammojen ehkäisyksi ei pidä käyttää pakkasvoiteita, jotka saattavat lisätä paleltumariskiä. Kylmässä tulee huolehtia riittävästä ja kosteutta eristävästä vaatetuksesta ja välttää nestehukkaa.

Käytettyjä lähteitä

Hassi J, Lehmuskallio E, Junila J, Rytkönen M. Paleltumat ja muut ihoon kohdistuvat kylmähaitat. Duodecim 2005;121:454–9 «/xmedia/duo/duo94811.pdf»1.

Paleltumavammat. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online, vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 21.9.2016.

Frostbite. DynaMed Plus [Internet, vaatii käyttäjätunnuksen]. Ipswich (MA): EBSCO Information Services. 1995 - . Record No. 116549, (päivitetty 2.12.2016, luettu 31.7.2017).