Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Ebola
 
 

Päänsärky

Lääkärikirja Duodecim
22.4.2013
yleislääketieteen erikoislääkäri Osmo Saarelma

Esiintyminen ja syyt

Päänsärky on erittäin yleinen oire, jota liki jokainen ihminen tuntee jossakin elämänsä vaiheessa, naiset useammin kuin miehet. Pään alueen särky voi olla peräisin hyvin erilaisista lähteistä, lihaksista, verisuonista, aivokalvoista, aivohermoista, luukalvoista, silmistä, poskionteloista, korvista tai hampaistosta joko hampaiden tai purennan vikana. Itse aivoissa ei ole kipua aistivia hermopäätteitä.

Myös syyt, jotka ärsyttävät edellä mainittujen kudosten kipuhermopäätteitä päänsärkyä aiheuttaen, ovat moninaisia. Yleisimpiä syitä ovat migreenityyppiset (ks. «Migreeni»1) säryt sekä lihasperäiset päänsäryt (ks. «Jännityspäänsärky»2). Tulehdusperäisistä pään kiputiloista tavallisia ovat nenän sivuonteloiden «Pitkäaikainen (krooninen) tai usein toistuva poskiontelotulehdus»3, korvien ja hampaiden tulehdusten aiheuttamat säryt, harvinaisempia aivokalvojen tulehduskipu, joskin monet virussairaudet saattavat aiheuttaa kiusallisen mutta itsestään paranevan aivokalvoärsytyksen. Päähän kohdistuvista vammoista on usein seurauksena särkyä, jonka luonne, laajuus ja kesto riippuvat vamman laadusta. Verenkiertoperäinen särky voi olla peräisin aivoverisuonten ahtautumisesta tai äkillinen voimakas päänsärky aivoverenvuodosta. Hermorataperäisistä säryistä tavallisin on kolmoishermosärky «Kolmoishermosärky (trigeminusneuralgia)»4, jossa on kipuja kasvojen alueella. Äkillinen voimakas päänsärky voi tulla myös orgasmin yhteydessä. Tämä on yleensä lyhytaikainen (15–20 minuuttia), ja jos oireet kestävät pidempään, on aihetta epäillä muita syitä.

Kallonsisäisen kasvaimen oireena voi esiintyä päänsärkyä. Yleensä siihen liittyy myös muita oireita, esimerkiksi puheen tai tunnon häiriöitä tai pahoinvointia.

Purennasta johtuva särky on tyypiltään jomottavaa ja esiintyy usein otsan tai ohimon seudulla.

Päänsärky voi liittyä yhtenä oireena yleisiin sairauksiin kuten tulehdussairauksiin, aineenvaihduntasairauksiin sekä myrkytyksiin. Viimeksi mainituista tavallisin on alkoholin käytön jälkeinen päänsärky. Myös päivittäinen särkylääkkeiden käyttö voi ylläpitää lääkkeistä johtuvaa päänsärkyä (ks. «Särkylääkepäänsärky ja päänsärkylääkkeiden turvallinen käyttö»5).

Huomattavaan osaan päänsärkyoireita ei löydetä mitään syytä.

Itsehoito

Silloin tällöin esiintyvää lievää päänsärkyä, johon ei liity muita oireita, on turvallista seurata ja tarvittaessa hoitaa tulehduskipulääkkeillä «Kipulääkkeet – turvallinen käyttö»6. Sama pätee särkyyn, jolle on selvä mutta itsestään paraneva syy, esimerkiksi alkoholin käytön tai lievä päähän kohdistuneen iskun aiheuttama särky.

Jännityspäänsäryn «Jännityspäänsärky»2 hoidossa ovat tärkeitä potilaan omat toimet: rentouttava voimistelu ja liikunta (esimerkiksi sauvakävely), työasentojen muuttaminen, unirytmin korjaaminen, kipualueen hieronta ja lämmitys. Tarvittaessa myös tulehduskipulääkkeiden lyhytaikainen käyttö voi olla avuksi.

Migreenipotilaat voivat sen jälkeen, kun migreenidiagnoosi on asetettu, pääasiallisesti hoitaa kohtaukset omatoimisesti.

Milloin hoitoon

Hoitoon on syytä hakeutua välittömästi, jos päänsärky alkaa yhtäkkisesti voimakkaana tai siihen liittyy voimakkaita muita oireita, kuten oksentelua, tajunnanhäiriöitä tai kuumetta.Samoin päähän kohdistuneen vamman jälkeinen vähäistä jomotusta voimakkaampi ja varsinkin vamma-aluetta laajemmin tuntuva särky on aihe hakeutua välittömästi lääkärin tutkittavaksi.

Tilanteen kiireellinen selvittely on myös tarpeen silloin, kun pelkkä äkisti alkanut kestää useita päiviä yhtä mittaa.

Tutkimuksiin on myös syytä hakeutua parin viikon sisällä, jos vähitellen kehittyneeseen tai silloin tällöin esiintyvään särkyyn liittyy aivotoiminnan häiriöiden oireita kuten tajunnanhäiriöitä, näön tai kuulon häiriöitä, pahoinvointia, tunto- tai liikkumisen häiriöitä. Samoin pelkän päänsäryn kohtausten tiheneminen on syy ongelman selvittelyyn.

Hammaslääkärin tutkimus mahdollisen purentavian havaitsemiseksi ja hoitamiseksi on aiheellinen, jos särky tuntuu puremalihaksissa tai leukanivelessä.

Kaikissa tapauksissa tutkimuksiin on aihetta hakeutua, jos pitkittyvä tai toistuva päänsärky haittaa elämää. Tutkimuksiin kuuluu päänsäryn luonteen, keston, sijainnin sekä mahdollisten muiden oireiden selvittely sekä potilaan tutkiminen lääkärin vastaanotolla. Tämä yhdistettynä yksinkertaisiin laboratoriokokeisiiin usein riittää päänsäryn syyn selvittelyyn. Lisätutkimuksia, esimerkiksi pään kuvantamistutkimuksia harkitaan, jos vastaanotolla tehtävissä tutkimuksissa ilmenee tähän tarvetta.

Käytettyjä lähteitä

Nissilä M. Jännityspäänsäryn kliininen tutkimus ja hoito. Duodecim 2005; 121: 681–5 «http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo94873.pdf»1

Färkkilä M. Päänsärky. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Färkkilä M. Jännityspäänsärky. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Kirveskari P. Purenta ja päänsärky. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Muita päänsärkyyn liittyviä artikkeleita

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi