Etusivu » Selkäkipu

Selkäkipu

Lääkärikirja Duodecim
17.10.2016
yleislääketieteen erikoislääkäri Osmo Saarelma

Syyt

Selän kivut esiintyvät yleisimmin alaselän alueella. Yli joka kolmannella työikäisellä suomalaisella on viimeksi kuluneen kuukauden aikana ollut alaselän kipua, ja joka kymmenes on tämän vuoksi ollut viimeisen vuoden sisällä lääkärin hoidossa. Yleisin alaselän vaiva on äkillinen kipu, joka johtuu pääasiassa lihasten jännittymisestä mutta johon voivat myötävaikuttaa selän nikamien rappeumat (spondyloosi) ja pikkunivelten kulumat. Tällainen selkäkipu on yleensä lyhytaikainen (muutamia päiviä – viikkoja), mutta se voi uusia. Kipu voi alkaa selän niukahduksesta (ks. «Selkävammat»1) tai omia aikojaan. Selän kipeytymiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten työasennot, runsas autolla ajo, liikapaino ja tupakointi.

Välilevytyrä (ks. «Välilevytyrä, välilevyn pullistuma, iskias»2) tarkoittaa nikamien välisen välilevyn ytimen työntymistä selkäydinkanavaan tai hermojuuriaukkoon, jolloin se aiheuttaa hermoja puristamalla usein alaraajoihin säteilevää kipua ja mahdollisesti puutumista ja lihasten heikkouttakin. Selkärangan rappeutumisesta johtuviin ongelmiin kuuluu myös selkäydinkanavan ahtautuminen (ks. «Selkäydinkanavan ahtauma (spinaalistenoosi)»3), jossa kanavassa oleva selkäydin joutuu kokonaisuutena puristuksiin. Tyypillinen ensioire on kävellessä tuntuva puristus reisissä. Välilevytyrässä selän oikaiseminen usein helpottaa oireita, kun selkäytimen ahtaumassa se saattaa niitä pahentaa.

Huomattavasti edellisiä harvinaisempia selkäkivun syitä ovat nikamien tulehdukset ja kasvaimet, selkärankareuma (ks. «Selkärankareuma»4) tai munuaisperäiset vaivat.

Selän yläosan kivuista yleisimpiä ovat lapaluun seudun lihaskivut. Rintakehän alueella voivat kivut kuitenkin johtua myös sydämestä tai keuhkoista (ks. «Rintakipu»5).

Itsehoito

Tavallisen äkillisen selkäkivun, jossa kipu ei säteile alaraajaan, hoitona on kipulääke. Tila paranee ensisijaisesti itsestään, eikä vuodelepo ole tarpeen. Sen sijaan on hyvä jatkaa tavanomaisia askareitaan (ks. tutkimusnäyttö «Vuodelepo ei ole vaikuttava hoitomuoto alaselkäkivussa tai iskiaksessa»6. Joissakin töissä voi lyhyt sairausloma olla tarpeen.

Pitkäaikaisen selkäkivun hoitona, jos vaivaan ei liity edellä mainittuja sairauksia, on hyötyä lihasharjoituksista sekä yleiskuntoa parantavista harjoituksista (ks. «Alaselän vaivat - liikuntaohje»7).

Milloin hoitoon?

Kiireellinen hoito (vuorokauden sisällä)

Hoitoon tulee hakeutua kiireisesti, jos selkäkipuun liittyy jokin seuraavista:

  • ulosteen pidättämisen häiriö tai virtsaaminen ei onnistu,
  • nilkan ojentaja- tai koukistajalihasten nopea heikentyminen,
  • kova vatsakipu,
  • sietämätön kipu, joka eikä hellitä missään asennossa,
  • korkea kuume,
  • selkäkipu on seurausta suurienergiaisesta vammasta.

Kiireellinen hoito (1-3 vuorokauden sisällä)

Lähipäivinä on syytä hakeutua hoitoon jos kipuun liittyy selkeitä alaraajoihin säteileviä oireita, lievää lämpöilyä tai yleiskunnon huononemista. Mikäli tutkimuksessa ei todeta muuta hoitoa vaativaa sairautta, selkäkivun hoitona on pääsääntöisesti kipulääke, ensisijaisesti parasetamoli, sekä pyrkimys jatkaa päivittäisiä toimintoja tai palata niihin mahdollisimman pian.

Kiireetön hoito

Selkäkivun pitkittyessä useamman viikon mittaiseksi on syytä hakeutua lääkärin tutkimuksiin, jotta voidaan selvittää mahdolliset harvinaisemmat kivun syyt ja selvittää kuntoutuksen tarve. Kuntoutumisessa ja toimintakyvyn palauttamisessa potilaan omalla aktiivisuudella on keskeinen osuus.

Äkillisten selkäkipujen tutkimuksessa, mikäli kyseessä ei ole selkävamma, ei yleensä ole hyötyä röntgen- tai magneettitutkimuksista.

Selän yläosan ja lapaluun seudun lihaskipuihin pätevät paljolti samat ohjeet kuin alaselän lihakipujen hoidossa. Lääkäriin on kuitenkin syytä hakeutua herkästi, jos kipu ei vaikuta lihasperäiseltä.

Ehkäisy

Lihasperäisten ja lievästä selkärangan rappeutumisesta johtuvien alaselkäkipujen ennalta ehkäisemiseksi tulee harrastaa kevyttä kuntoliikuntaa, välttää tupakointia ja ylipainoa sekä kiinnittää huomiota työ- ja erityisesti nostoasentoihin ja välttää pitkällisiä autonajomatkoja. Myös työolojen psykologisilla tekijöillä näyttää olevan merkitystä selkäkipujen synnyssä.

Lisää tietoa selkävaivoista

«Alaselän vaivat - liikuntaohje»7.

«Kiropraktiikka»8

Valtakunnallisen Käypä hoito -suosituksen potilasversio, ks. «Alaselkäkipu»9.

Käytettyjä lähteitä

Valtakunnallinen Käypä hoito-suositus ”Alaselkäsairaudet”, http://www.kaypahoito.fi.

Pohjolainen T, Jousimaa J ja Malmivaara A, . Alaselkäkipu. Lääkärin käsikirja [on-line]. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, päivitys 30.9.2016.