Etusivu » Syöpäläisharhaluulo

Syöpäläisharhaluulo

Lääkärikirja Duodecim
5.3.2013
ihotautien erikoislääkäri Matti Hannuksela

Syöpäläisharhaluulo (akarofobia) tarkoittaa tuntemusta siitä, että jokin liikkuu ihon sisällä, mutta potilaalla ei ole loisia. Oire tunnetaan myös nimillä akarofobia, acarofobia (acarus = punkki) ja parasitofobia. Vastaava tilanne on tunne, että muurahaiset kävelevät iholla (formikaatio). Sitä on kuvattu erityisesti huumeiden käyttäjillä. Viime vuosina englanninkielinen maailma on alkanut tuntea oireiston nimellä "Morgellons disease", Morgellonsin tauti. Syöpäläisharhaluulo tunnetaan myös Ekbomin oireyhtymänä.

Syöpäläisharhaluulon yleisyyttä ei tiedetä, sillä vain vaikeimmat päätyvät lääkärin tutkittaviksi. Sitä on hyvin harvoin lapsilla. Yleisintä se on 40–70-vuotiailla naisilla. Alle 50-vuotiaista potilaista miehiä ja naisia on yhtä paljon.

Syöpäläisharhaluulon oireet

Oireita on tavallisimmin raajoissa, päänahassa, niskassa ja selässä. Etenkin illalla tai yöllä tuntuu siltä, että loiset lähtevät liikkeelle yleensä yhdestä tai muutamasta ihokohdasta ja ne leviävät viuhkamaisesti muutaman kymmenen senttimetrin matkan. Jotkut oireilijat kohdistavat epäilynsä tiettyyn aiheuttajaan, esimerkiksi talipunkkiin (ks. «Talipunkki»1). Tunne on usein niin selvä ja voimakas, että moni potilas pyrkii kaivamaan loisen esiin kynsillä tai jollakin teräaseella. Jotkut heistä tallettavat kynsiin tarttunen "saaliin" pieneen rasiaan, purkkiin, teippiin tai tuorekelmuun ja tuovat näytteet sitten lääkärin tutkittaviksi. Morgellonsin taudissa potilas uskoo ja tuntee, että hänen ihossaan on kuituja.

Syöpäläisharhaluulon syyt ja tutkimukset

Harhaluulon yleisimpänä syynä pidetään vaihdevuosia, ja oireita on eniten 1–2 vuotta kuukautisten loppumisen jälkeen. Muita todettuja syitä on koko joukko: amfetamiinin, kokaiinin ja alkoholin vieroitusoireet, MS-tauti (ks. «MS-tauti (multippeliskleroosi)»2), depressio (ks. «Masennus, masentuneisuus, masennusoire ja masennustila»3), skitsofrenia ja kaksisuuntainen mielialahäiriö (ks. «Kaksisuuntainen mielialahäiriö»4) sekä dementia (ks. «Dementia»5). Tutkimuksissa selvitetään edellä mainittujen sairauksien ja vaihdevuosien mahdollinen osuus oireisiin ja tarkistetaan, ettei potilaalla ole syyhyä (ks. «Syyhy (scabies)»6), sekä tutkitaan mikroskoopilla potilaan tuomat ihonäytteet. Ihonäytteistä löytyy tavallisimmin vain pieniä ihonkappaleita, rupia ja kangaskuituja. Isolta osalta potilaista kutinaan ei tarkoissakaan tutkimuksissa löydy selvää syytä.

Itsehoito

Lieviä oireita voi hoitaa esimerkiksi glyserolia sisältävällä alkoholipitoisella desinfektiohuuhteella. Sitä voi huoletta laittaa mille ihoalueelle tahansa. Alkoholi haihtuu pois 20–30 sekunnissa ja kutina helpottuu ihon viiletessä. Huuhteen sisältämä glyseroli jää ihoon jäljelle. Se sitoo itseensä vettä, ja mahdollisesta ihon kuivuudesta johtuva kutina vähenee. Myös vähärasvaiset perusvoiteet (ks. «Perusvoiteet»7) viilentävät ihoa ja vähentävät kutinaa. Rasvaiset voiteet yleensä pahentavat oireita. Hydrokortisonivoiteesta ei ole tavallisesti sen enempää hyötyä kuin perusvoiteesta. Antihistamiinit, tulehduskipulääkkeet tai muut käsikauppalääkkeet eivät yleensä auta mitään.

Milloin hoitoon?

Lääkärin tutkimuksiin ja hoitoon hakeudutaan, kun syöpäläistuntemus on niin voimakas, että on pakko kynsiä eikä itsehoidosta ole apua. Vaihdevuosiin liittyvät oireet lievenevät ja häviävät muutamassa vuodessa. Niitä voidaan hoitaa hormoneilla. Depressiolääkkeistä ja usein muistakin psyykenlääkkeistä voi olla apua tapauksissa, joissa selvää aiheuttajaa ei löydy. Arviolta kaksi kolmasosaa potilaista hyötyy lääkityksestä selvästi tai he tulevat täysin oireettomiksi.

Ehkäisy

Ei tunneta keinoa, millä epämiellyttäviä ihotuntemuksia voisi ehkäistä ennalta. Mahdollisesti hormonikorvaushoito vaihdevuosissa ja sen jälkeen saattaa ehkäistä niitä.

Käytettyjä lähteitä

Koblenzer CS. The current management of delusional parasitosis and dermatitis artefacta. Skin Therapy Lett 2010;15(9):1-3. «PMID: 20945052»PubMed

Robles DT, Olson JM, Combs H ym. Morgellons disease and delusions of parasitosis. Am J Clin Dermatol 2011;12(1):1-6. «PMID: 21110523»PubMed

Scheinfeld NS. Delusions of parasitosis. eMedicine «http://emedicine.medscape.com/article/1121818-overview»1 (vaatii käyttäjätunnuksen).

Hinkle NC. Ekbom syndrome: a delusional condition of "bugs in the skin". Curr Psychiatry Rep 2011;13(3):178-86. «PMID: 21344286»PubMed

Wong JW, Koo JY. Delusions of parasitosis. Indian J Dermatol 2013;58(1):49-52. «PMID: 23372213»PubMed