Etusivu » Uutta Terveyskirjastossa » Sähkön aiheuttamat vammat (sähköisku)

Sähkön aiheuttamat vammat (sähköisku)

Lääkärikirja Duodecim
6.3.2018
yleislääketieteen erikoislääkäri Osmo Saarelma

Sähköiskuun kuolee Suomessa vuosittain muutama henkilö. Sähkötapaturmat johtuvat yleensä viallisista sähkölaitteesta tai sähkölaitteiden varomattomasta käsittelystä. Salamaniskuun kuolee Suomessa vuosittain 1–2 henkilöä.

Sähkövirta aiheuttaa vammoja, kun kehon läpi kulkeva virta lämmittää kudoksia, sekä vaikuttamalla kehon sähköisiin toimintoihin erityisesti sydämessä ja aivoissa (ks. taulukko «Sähkön vaikutus elimistössä riippuu kudoksiin siirtyvän sähköenergian määrästä, mikä taas riippuu sähkövirran voimakkuudesta. Virran voimakkuus määräytyy Ohmin lain mukaisesti: I = V / R, jossa I=virr»1). Sähkövirran aiheuttamat lihaskouristukset voivat aiheuttaa kaatumisen ja sen myötä vammautumisen. Sähköiskuun liittyvä valokaari voi aiheuttaa palovammoja. Salamaniskun synnyttämä äkillinen paineaalto voi johtaa esimerkiksi tärykalvon repeämiseen, ja sinkoutuminen paineaallon johdosta voi aiheuttaa murtumia.

Sähkövirta edellyttää aina yhteyttä korkeamman ja matalamman jännitteen välillä. Sähkövamma syntyy kehon tai sen osan toimiessa tällaisena yhteytenä. Yhteyden syntymiseksi on oltava kosketus verkkovirtaan, korkeajännitejohtoon tai salamaan ja samanaikaisesti matalampaan jännitteeseen, yleensä maahan. Kosteus parantaa sähkönjohtavuutta; siksi erityisesti kosteissa tiloissa verkkovirrasta saatu sähköisku tuottaa suuremman virtauksen kehon läpi ja siten suuremmat vauriot kuin esimerkiksi kuivan käden kautta johtuva verkkovirta.

Sähköiskussa voimakas virtaus kehon läpi voi aiheuttaa sydämen sähköisen toiminnan häiriytymisen ja sydänpysähdyksen. Sydämeen kohdistuvasta sähköiskusta voi seurata myös sydänlihaksen vaurioitumista. Sähkövirta kulkee sydämen kautta, kun se johtuu esimerkiksi kädestä käteen tai kädestä jalkoihin. Aivojen hengityskeskuksen läpi kulkeva sähkövirta taas voi lamauttaa keskuksen ja aiheuttaa hengityspysähdyksen. Myös muut mahdolliset hermokudosvauriot ovat mahdollisia.

Kehossa sähkövirta voi aiheuttaa palovammoja, sisäelinvammoja ja verenkiertohäiriöitä. Sähkövirta aiheuttaa lihaksessa supistuksen, ja voimakas sähköisku tästä seuraavine lihaskouristuksineen voi aiheuttaa lihastuhoa. Vaikeimmillaan sähköiskun seurauksena voi kehittyä hankalia monielinvammoja. Vaihtovirta on yleensä tasavirtaa vaarallisempi. Jos sähköiskun seurauksena putoaa korkealta, putoaminen voi aiheuttaa lisävammoja.

Pään tai kaulan alueen sähkövammoista voi pitkänkin ajan, jopa kolmen vuoden kuluessa, olla seurauksena mykiön eli silmän linssin samentumista (harmaakaihi).

Taulukko 1. Sähkön vaikutus elimistössä riippuu kudoksiin siirtyvän sähköenergian määrästä, mikä taas riippuu sähkövirran voimakkuudesta. Virran voimakkuus määräytyy Ohmin lain mukaisesti: I = V / R, jossa I=virran voimakkuus, V = jännite ja R= vastus. Taulukossa on arvioita virran voimakkuuden keskimääräisistä vaikutuksista elimistössä.
Virran voimakkuus (mA=milliampeeri)Vaikutus
1 mAEi juuri tunnettavissa, mahdollisesti pistelevä tunne
3–5 mALapsi pystyy itse irrottautumaan sähkövirrasta
6–9 mAAikuinen pystyy itse irrottautumaan sähkövirrasta
16–20 mALihasten kouristelu
20–50 mAHengityslihasten lamautuminen (hengityspysähdys)
50–100 mASydämen kammiovärinä
Yli 2 ASydämen sähköinen toiminta pysähtyy
10–20 AYleinen taloussähkön sulakkeiden kestokyky

Ensiapu

Sähkö katkaistaan joko irrottamalla pistoke tai katkaisemalla päävirta sähkötaulusta. Ellei tämä ole mahdollista, sähköiskun saanut tulee pikimmiten irrottaa virrasta kuitenkin varoen, ettei auttaja itse saa sähköiskua. Auttaja voi eristää itsensä esimerkiksi kumikäsineillä ja kumijalkineilla.

Jos sähkötapaturman uhri on pulssiton tai hengittämätön, hengityksestä ja sydämen toiminnasta tulee huolehtia tarvittaessa puhallus- ja paineluelvytyksellä.

Milloin hoitoon

Sähköiskun saanut toimitetaan aina välittömästi jatkohoitoon, vaikka näkyviä vammoja ei olisikaan. Näkyvien vammojen ensiavun ja hoidon lisäksi selvitetään mahdolliset hermostoon, sisäelimiin sekä sydämeen ja verenkiertoon liittyvät vauriot. Tavallista taloussähköä voimakkaammasta jännitteestä saadun sähköiskun aiheuttama lihas- tai hermokudosvaurio voi kehittyä vuorokaudenkin kuluttua.

Käytettyjä lähteitä

Sähkövammat. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 17.1.2017.

Silfvast T. Sähkötapaturma. Akuuttihoito-opas [online]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 10.2.2016.

Silfvast T. Salamanisku. Akuuttihoito-opas [online]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 10.2.2016.

Daley B. Electrical Injuries. eMedicine «http://emedicine.medscape.com/article/433682»1 (vaatii käyttäjätunnuksen). Päivitetty 8.2.2017.