Etusivu » Uutta Terveyskirjastossa » Virtsaumpi

Virtsaumpi

Lääkärikirja Duodecim
8.6.2017
yleislääketieteen erikoislääkäri Osmo Saarelma

Virtsaummen syyt ja oireet

Virtsaummella tarkoitetaan sitä, että virtsaa kertyy rakkoon, mutta sitä ei saada virtsatuksi. Nimensä mukaisesti tila eroaa siitä, että virtsaa ei potilaan kuivumisen tai munuaisten toiminnan häiriytymisen vuoksi erity lainkaan.

Anatomisista syistä virtsaumpi on miehillä yli kymmenen kertaa tavallisempi kuin naisilla (ks. «Virtsaumpi naisella»1). Virtsan tulemisen voi estää mekaaninen syy, joista yleisin on eturauhasen liikakasvu (ks. «Eturauhasen liikakasvu (prostatahyperplasia), eturauhasvaiva»2). Harvinaisempia syitä ovat kasvaimet tai virtsaputken kivet sekä rakon tai virtsaputken vamma ja kureuma. Jopa hankala ummetus voi estää myös virtsaamista. Hermostoperäinen virtsaumpi voi olla seurausta selkäytimen vaurioitumisesta vamman tai sairauden vuoksi, tai syynä voi olla rakon hermotuksen häiriöt. Myös leikkauksen jälkitila, alkoholin tai lääkkeiden (esimerkiksi monet antihistamiinit, psyykenlääkkeet, astmalääkkeet) käyttö, jännittäminen tai stressi voivat olla syynä virtsaamisen vaikeuteen. Äkillisesti kehittyneen virtsaummen syy on yleensä helposti tunnistettavissa. Pitkään jatkuneessa virtsaummessa voi esiintyä täyttyneen rakon ylivuotona virtsan karkaamista, vaikka rakko ei tyhjenekään.

Äkillinen virtsaumpi on yleensä kivulias. Vähitellen kehittyneessä virtsaummessa rakon seinämän hermot turtuvat ja virtsapakko ei ole niin sietämätön. Molemmissa tapauksissa on vaarana, että munuaiset vaurioituvat.

Itsehoito

Jos virtsaumpi liittyy selvästi jännittämiseen tai stressiin, voi riittää tilanteen rauhoittaminen ja virtsaaminen kiireettömissä olosuhteissa, jolloin lantion pohjan ja virtsarakon kaulan lihakset rentoutuvat ja virtsa pääsee tulemaan. Alkoholin tai lääkkeiden aiheuttaman virtsaummen laukeamiseen voi riittää odottelu, jolloin aineiden vaikutus vähenee ja virtsa pääsee tulemaan.

Milloin hoitoon

Hoitoon tulee aina lähteä, jos virtsaaminen ei yrityksistä huolimatta ole onnistunut 6–8 tuntiin selvästä virtsaamistarpeesta huolimatta. Helpottavana toimenpiteenä rakko yleensä aina tyhjennetään katetria käyttäen. Lisäksi selvitetään virtsaummen syy.

Äkillisessä virtsaummessa kertatyhjennys katetrilla saattaa riittää ummen hoitamiseksi. Pitkäaikaisessa ummessa voi olla tarpeen asettaa rakkoon pysyvämpi katetri, jos rakko on venyttynyt niin, ettei pysty enää tyhjentymään. Muu hoito riippuu virtsaummen perussyystä.

Virtsan tulon loppuminen ilman virtsaummen oireita on aina selvitettävä kiireellisesti.

Ehkäisy

Henkilöiden, joilla on eturauhasen liikakasvun aiheuttamia oireita, tulee välttää liiallista alkoholin, erityisesti oluen, käyttöä. Eturauhasen liikakasvun hoitoa kannattaa harkita, jos sen aiheuttamana on ajoittain vaikeuksia saada virtsatuksi.

Käytettyjä lähteitä

Tammela T. Virtsaumpi, hemotamponaatio ja virtsarakon katetrointi. Kirjassa Nurmi M, Lukkarinen O, Ruutu M, Taari K, Tammela T (toim.). Urologia. Kustannus Oy Duodecim 2002, s.177–180.

Tammela T. Virtsaumpi. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 12.11.2016.

Urinary retention. DynaMed Plus (Internet, vaatii käyttäjätunnuksen). Ipswich (MA): EBSCO Information Services. 1995– . Record No. 114581 (päivitetty 5.11.2015, luettu 8.6.2017).