Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Syyskampanja
 
 

Aspergerin oireyhtymä

Lääkärikirja Duodecim
28.6.2013
psykiatrian erikoislääkäri Matti Huttunen

Aspergerin oireyhtymä kuuluu lasten laaja-alaisiin kehityshäiriöihin (ks. «Kehityshäiriöt»1), ja sille on ominaista ongelmat toisten ihmisten tunnetilojen ymmärtämisessä ja siitä johtuvat kommunikaatio-ongelmat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa sekä erilaiset kaavamaiset käyttäytymistavat. Häiriö on luonteeltaan pysyvä, ja siitä kärsivillä ilmenee myös aikuisena vaikeuksia ymmärtää toisten ihmisten tunteita, minkä tuloksena on usein erilaisia vaikeuksia ihmissuhteissa. Oireyhtymä on saanut nimensä sen ensimmäisenä kuvanneen itävaltalaisen Hans Aspergerin mukaan.

Aspergerin oireyhtymää pidetään autististen häiriöiden lievänä muotona, koska siitä kärsivillä ilmenee autismin (ks. «Autismi»2) tapaan merkittäviä vaikeuksia ei-kielellisten ilmaisujen käytössä ja toisten ihmisten tunnetilojen tunnistamisessa tai ymmärtämisessä.

Aspergerin oireyhtymästä kärsivien oirekuva ja oireiden voimakkuus vaihtelee hyvin lievistä vakava-asteisiin. Asperger-potilaalle on usein ominaista alttius jatkaa yksityiskohtaista, monotonista tai nopeaa puhumista huomaamatta lainkaan, että toinen ei kuuntele tai haluaisi vaihtaa aihetta. Hän voi kaihtaa silmiin katsomista ja olla ei-sanalliselta tunneilmaisultaan hyvin niukka tai kömpelö. Oireyhtymästä kärsivillä on tavallista vaikeampaa ymmärtää huumoria tai jakaa iloa toisten ihmisten kanssa. Vaikeus tunnistaa toisten tunteita ja vaikeus ilmaista omia tunteitaan johtaa helposti erilaisiin vaikeuksiin sosiaalisessa vastavuoroisuudessa. Tämän vuoksi Asperger oireyhtymästä kärsivät epäonnistuvat ikäänsä vastaavien ystävyyssuhteiden tai aikuisuudessa kestävien seurustelusuhteiden luomisessa.

Autistisesta häiriöstä poiketen Aspergerin oireyhtymässä ei ilmene merkittäviä kielellisiä tai älyllisten toimintojen jälkeenjääneisyyttä. Päinvastoin monet Aspergerin oireyhtymästä kärsivät lapset ja nuoret ovat keskimäärin älyllisesti normaaleja, usein myös lahjakkaita. Monille oireyhtymästä kärsiville on ominaista poikkeuksellinen kiinnostus spesifisiin aiheisiin tai harrastuksiin ja niiden yksityiskohtiin.

Oireyhtymästä kärsivät ovat usein liikunnallisesti kömpelöjä ja heidän kielensä rytmi, painotukset ja sointi voivat olla outoja.

Aspergerin oireyhtymä todetaan usein vasta koulussa, joskin oireyhtymälle ominaiseen motoriseen kömpelyyteen kiinnitetään huomiota usein jo aikaisemmin.

Noin joka sadas lapsi kärsii Aspergerin oireyhtymästä. Aspergerin oireyhtymä on kehityksellinen häiriö, jonka syyt ovat suurelta osin tuntemattomia. Perinnöllisten tekijöiden tiedetään näyttelevän jonkinlaista osaa oireyhtymän synnyssä. Lapsuudessa oireyhtymä on yleisempi pojilla, mutta aikuisiällä sukupuolierot oireyhtymän esiintyvyydessä pienenevät. Oireet jatkuvat aikuisiässä. Aspergerin oireyhtymästä kärsivällä aikuisella on usein ongelmia lähisuhteissaan ja vuorovaikutustaitoja korostavissa ammateissa. Vaikeus tunnistaa läheisten ja toisten ihmisten tunnetiloja vaikeuttaa puolisoiden välistä kommunikaatiota, jolloin tuloksena on väärinymmärryksiin perustuvia riitoja. Monet Aspergerin oireyhtymästä kärsivät aikuiset myös kärsivät eri aistien yliherkkyydestä, jonka seurauksena he ovat yliherkkiä äänille ja kosketukselle. He karttavat myös sosiaalisia tilanteita, joissa he eivät kykene hallitsemaan ryhmätilanteiden herättämiä monia ärsykkeitä. Vaikeus hallita voimakkaita tunnetiloja saattaa johtaa äkillisiin maltinmenetyksiin.

Itsehoito

Vanhempien on tärkeä muistaa, että lapsen oireet ja vaikeudet eivät johdu huonosta kasvatuksesta tai lapsen huonotapaisuudesta. Vanhempien, sukulaisten ja opettajien on tärkeätä ymmärtää, että häiriö on luonteeltaan keskushermoston kehityshäiriö. Aspergerin oireyhtymästä kärsiville aikuisille ja heidän puolisoilleen on olemassa runsaasti etenkin englanninkielistä kirjallisuutta, joka auttaa oireyhtymästä kärsiviä ja heidän puolisoitaan kehittämään vuorovaikutustaitojaan.

Lapsen ja perheen kannalta on hyvä, jos jokapäiväisessä elämässä voidaan pitää mahdollisimman säännöllinen rytmi. Mahdolliset muutokset päivärytmissä tulee ennakoida ja toteuttaa vähitellen. Äkilliset muutokset ja ylimääräinen hälinä voivat olla Aspergerin oireyhtymästä kärsivälle hyvin ahdistavia ja laukaista raivokohtauksia tai maltin menetyksiä. Oireyhtymästä kärsivän lapsen on vaikea selittää, mikä ja miksi tietty sosiaalinen tilanne on hänelle erityisen ahdistava. Lapsen ymmärtäminen auttaa vanhempia ja lasta itseä ennakoimaan ahdistavia tilanteita ja kehittämään toimivia strategioita näiden tilanteiden ennakoimiseksi ja hallitsemiseksi. Päiväkirjan pitäminen erilaisista tilanteista ja niihin liittyvistä reaktioista auttaa näiden hallintamenetelmien kehittämisessä. Vanhempien kannattaa myös välittää sukulaisilleen, tutuille ja lapsen opettajille tietonsa lapsen häiriöstä ja hänelle erityisen ahdistavista tilanteista. Eri osapuolet voivat myös oppia ilmaisemaan tunteitaan ja toiveitaan erilaisin yhdessä sovituin merkein.

Jos Aspergerin oireyhtymästä kärsivällä lapsella on pakonomaiselta tuntuva kiinnostus tai harrastus johonkin aiheeseen, tämä kiinnostus kannattaa kääntää pakonomaisuudesta lapsen itsetuntoa vahvistavaksi intohimoksi. Joskus lapsen pakonomainen harrastuksen kannustaminen johtaa aikuisuuden menestykselliseksi ammatiksi ja uraksi.

Vaikea-asteisemmista Asperger-oireista kärsivä lapsi tai nuori voi synnyttää ristiriitoja perheen muille jäsenille. Koulussa oireyhtymästä kärsivä lapsi saattaa jäädä usein kaveripiirien ulkopuolelle tai joutua koulukiusatuksi. Asperger-oireyhtymästä kärsivän aikuisen vaikeus ymmärtää puolisonsa tunteita ja vaikeus kommunikoida omia tunteitaan voi vaikeuttaa keskinäisen läheisyyden saavuttamista ja ylläpitämistä. Tällöin puolisot voivat hyötyä tavattomasti itsehoidoista Asperger-oireyhtymän luonnetta ymmärtävästä kognitiivisesta psykoterapiasta tai pariterapiasta.

Osallistuminen vertaisryhmiin joko omalla paikkakunnalla tai internetissä voi antaa vanhemmille ja oireyhtymästä kärsivälle nuorelle merkittävää tukea.

Milloin hoitoon

Vanhempien epäillessä lapsessaan Aspergerin oireyhtymää on aina tärkeää kääntyä lastenpsykiatrin puoleen. Varhainen hoitoon hakeutuminen luo myös parhaat edellytykset lapsen pidemmän aikavälin hoidolle ja kuntoutukselle. Oireyhtymästä kärsiviä lapsia ja nuoria voidaan auttaa monin tavoin erilaisilla käyttäytymisterapeuttisilla keinoilla, jotka auttavat lasta jäsentämään kokemuksiaan, ilmaisemaan omia tunteitaan ja tulkitsemaan paremmin toisten ihmisten tunteita.

Aspergerin oireyhtymästä kärsivät aikuiset voivat hyötyä suuresti käyttäytymisterapeuttisista harjoituksista, joiden avulla he voivat oppia kommunikoimaan paremmin läheistensä kanssa ja hallitsemaan erilaisia sosiaalisia tilanteita.

Aspergerin oireyhtymään ei ole olemassa parantavaa lääkehoitoa. Oireyhtymästä kärsivät voivat kuitenkin hyötyä erilaisista psyykenlääkkeistä, jotka saattavat lievittää heidän oireitaan pahentavaa ahdistuneisuutta, masentuneisuutta tai impulsiivisuutta. Aspergerin oireyhtymästä kärsivillä lapsilla ilmenee usein univaikeuksia, jota voidaan lievittää melatoniinilla.

Lisää tietoa aiheesta

Autismi- ja Aspergerliitto, www.autismiliitto.fi «http://www.autismiliitto.fi»1

Attwood T: The complete Guide to Asperger’s syndrome. Kingsley, Jessica Publishers, 2008

Gaus VL: Cognitive-Behavioral Therapy for Adult Asperger’s Syndrome. Guilford Press, 2007

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi