Etusivu » Autismi

Autismi

Lääkärikirja Duodecim
14.11.2015
psykiatrian erikoislääkäri Matti Huttunen

Autismi, tai mieluummin autismikirjon häiriö, kuuluu lapsuuden laaja-alaisiin kehityshäiriöihin (ks. «Kehityshäiriöt»1), joille on ominaista jo lapsuudessa ilmenevät vakava-asteiset ja laaja-alaiset vajavuudet lapsen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja viestintäkyvyssä. Autismi ilmenee ja vaikuttaa elämään hyvin yksilöllisesti. Autismi on pysyvä ominaisuus, jonka syyt ovat suurelta osin tuntemattomia ja eri lapsilla luultavasti myös erilaisia. Useiden eri perintötekijöiden arvellaan lisäävän alttiutta autismin kehittymiseen. Tämän lisäksi erilaisten äidin raskauden aikaiset infektioiden ja ympäristön myrkkyjen epäillään vaikuttavan autismin syntyyn. Autismi on 3–4 kertaa yleisempää pojilla kuin tytöillä. Yli 40 vuotiaiden isien lapsilla autismi on keskimääräistä yleisempää.

Autismi ilmenee jo ennen kolmen vuoden ikää. Yleensä vanhemmat ovat huomanneet ongelmia lapsen kehityksessä jo vauvaiästä alkaen, joskus lapsen aivan varhaiskehityksessä ei ole huomattu ongelmia.

Autismikirjon häiriössä ilmenee merkittäviä puutteita sekä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa että kommunikaatiokyvyssä. Autismikirjon häiriön omaavalle lapselle ja aikuiselle on vaikeaa ymmärtää ja tulkita toisen ihmisen tunteita ja ajatuksia heidän eleistään ja ilmeistään. Tämän vuoksi lapsi voi kaihtaa katsekontaktia, ja hänen sosiaaliseen vuorovaikutukseensa liittyvässä ei-sanallisessa käytöksessä (kasvojen ilmeet, vartalon asennot ja eleet) ilmenee selviä puutteita. Hän saattaa olla reagoimatta tai vastaamatta vanhempien kutsuessa häntä nimeltä ikään kuin hän ei kuulisi kutsua. Lapsi ei kykene normaaliin tapaan jakamaan iloa tai ilmaisemaan kiinnostusta erilaisiin asioihin, ja hän on kyvytön tunnetasoiseen vastavuoroisuuteen. Hänen puheen kehityksensä on hidastunut tai hän ei opi lainkaan puhumaan. Puhumaan oppineilla autismikirjon häiriön omaavilla lapsilla on vaikeus aloittaa keskusteluja, ja heidän käyttämänsä kieli on kaavamaista ja toistavaa. Lapsi ei osaa kuvittelu- eikä matkimisleikkejä, ja hänellä on rajoittuneita ja kaavamaisia käytöstapoja tai maneereita. Monesti autistinen lapsi kiinnittyy itsepintaisesti tiettyihin rituaaleihin tai rutiineihin. Usein autistinen lapsi on herkkä valolle, äänille tai kosketukselle, mutta ei tunnu tuntevan kipua.

Monilla, mutta ei suinkaan läheskään kaikilla, autismikirjon häiriön omaavilla lapsilla ilmenee myös eriasteista älyllistä kehitysvammaisuutta (ks. «Älyllinen kehitysvammaisuus»2). Kognitiiviset (tiedolliset) taidot voivat kuitenkin suurestikin vaihdella, jotkut saattavat esimerkiksi oppia lukemaan hyvin ja olla yleiseltä älykkyydeltään vähintään normaalitasoisia, jotkut keskimääräistä selvästi älykkäämpiä. Monilla esiintyy hyperaktiivisuutta, impulsiivisuutta tai käytöshäiriöitä.

Autismin oirekuva, oireiden voimakkuus ja vahvat alueet vaihtelevat suuresti eri lapsilla. Iän myötä monet autistiset lapset kykenevät luomaan toimivia suhteita toisiin ja heidän käytösongelmansa vähenevät. Vastoin aikaisempia vuosikymmeniä monet etenkin lievemmän autismikirjon häiriön omaavat lapset kykenevät kuntoutusmenetelmien kehittymisen myötä elämään aikuisena itsenäistä elämää. Jotkut autistiset lapset ovat poikkeuksellisen lahjakkaita joillakin alueilla, kuten matematiikassa, musiikissa tai kuvataiteissa.

Lapsen autistinen häiriö on luonnollisesti psyykkisesti kipeä vanhemmille. Vaikeasti autistisen lapsen hoitaminen kotona voi olla vanhemmillen ylivoimainen tehtävä, jolloin laitoshoito voi olla sekä lapsen että vanhempien kannalta paras ratkaisu. Kuntoutusmenetelmien kehittymisen myötä yhä useammat lasten kuntoutus onnistuu parhaiten kotona.

Itsehoito

Autismi on keskushermoston kehityshäiriö, jonka tosiasian ymmärtäminen on tärkeää vanhempien tarpeettoman syyllisyyden välttämiseksi.

Autistisen lapsen hoitaminen on usein ympärivuorokautista rasittaen siten koko perhettä. Perheen muiden jäsenten uupumuksen välttämiseksi on tärkeää, että vanhemmat suovat itselle riittävästi rentouttavaa vapaa-aikaa ja antavat kahdenkeskistä aikaa niin toisilleen kuin perheen muille lapsille.

Milloin hoitoon

Vanhempien epäillessä lapsessaan autistista häiriötä on aina tärkeää kääntyä lähiviikkojen kuluessa lääkärin tai lastenpsykiatrin puoleen. Ongelmien taustalla voi olla myös jokin hoidettavissa oleva neurologinen tai muu sairaus. Varhainen hoitoon hakeutuminen luo myös parhaat edellytykset lapsen pidemmän aikavälin hoidolle ja kuntoutukselle.

Autismiin ei ole olemassa häiriötä korjaavaa lääkettä. Vaikka autismikirjon häiriö olisi vaikeakin, lapset voivat kuitenkin hyötyä suuresti erilaisista spesifisistä käyttäytymis- ja puheterapeuttisista menetelmistä, joiden avulla viestintäkykyjä ja sosiaalisia taitoja voidaan kehittää.

Lisää tietoa aiheesta

Autismi- ja Aspergerliitto ry www.autismiliitto.fi/.

Attwood T. Aspergerin oireyhtymä lapsuudesta aikuisuuteen. Kehitysvammaliitto 2012.

Faherty C. Austismi/Aspergerin oireyhtymä. Mitä se merkitsee minulle? Autismi- ja Aspergerliitto ry 2006.

Nylander L. Autismin kirjo aikuisiällä – Kysymyksiä ja vastauksia. Autismi- ja Aspergerliitto ry 2010.