Hae TerveyskirjastostaVoit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää »
|
Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä |
|||
Hakutulokset teoksittain 4 kpl |
Dissosiatiivinen muistinmenetysLääkärikirja Duodecim 23.7.2010 Dissosiatiiviselle muistinmenetykselle eli psykogeeniselle amnesialle on ominaista yksi tai useampi jakso, jonka aikana henkilö ei kykene palauttamaan mieleensä itselleen tärkeää, usein luonteeltaan traumaattista, häpeän tai stressin sävyttämää tietoa. Muistamattomuus on luonteeltaan liian laajaa ollakseen tavallista unohtelua ja haittaa sosiaalisia tai muita toimintoja. Psykogeeninen muistamattomuus liittyy usein traumaattisiin tai hyvin stressaaviin elämäntapahtumiin, kuten onnettomuuksiin, sotatapahtumiin, väkivaltaisiin maltin menetyksiin tai itsemurhayrityksiin. Psykogeenisessa muistinmenetyksessä amnesia on lähes aina anterogradinen, eli henkilö ei muista tilannetta ja sen jälkeisiä lähitapahtumia. Joskus muistamattomuus liittyy vain osaan traumaattiseen tilanteen yksityiskohdista. Harvinaisemmissa tapauksissa muistinmenetys liittyy koko aikaisempaan elämään tai traumaattisesta tapahtumasta nykyhetkeen. Psykogeenista muistinmenetystä voi ilmetä sekä lapsilla että aikuisilla. Muistot tapahtuneesta voivat ainakin osin palautua itsestään tai jäädä pysyviksi. Aivovaurioon liittyvä amnesia on yleensä aina retrogradinen eli liittyy tapahtumaa edeltävään aikaan. Epileptisiin (ks. «Epilepsia»1) kohtauksiin voi liittyä psykogeenista amnesiaa muistuttava muistinmenetys. Dementiaan (ks. «Dementia»2) ja deliriumiin (ks. «Sekavuustila (delirium)»3) liittyvä muistinmenetys on luonteeltaan psykogeenista muistinmenetystä laaja-alaisempaa. Humalatilaan tai muihin myrkytyksiin liittyvää muistinmenetys ei palaudu. Psykogeenista muistinmenetystä on joskus vaikea erottaa teeskentelystä, jolloin henkilö ei halua muistaa tapahtumia välttääkseen tapahtumaan liittyvää vastuuta, jolla olisi juridisia, taloudellisia tai muita hankalia seuraamuksia. Teeskennelty muistin menetys on luonteeltaan useimmiten äkillinen ja oirekuvaltaan voimakas, eikä teeskentelijälle ole ominaista dissosiaatiivisesta amnesiasta kärsiville ominainen herkkä hypnotisoitavuus. Dissosiaatiohäiriöissä (ks. «Sivupersoonahäiriö (dissosiatiivinen identiteettihäiriö)»4) ilmenevissä persoonallisuuden tilan äkillisissä muutoksissa henkilö ei usein ainakaan täysin muista käytös- ja kokemistapaansa palauduttuaan emotionaalisesta tilastaan tavalliseen persoonan tilaansa. Itsehoito ja hoitoPsykogeeninen muistinmenetys saattaa korjaantua itsestään ainakin osin. Muisti voi palautua joskus hypnoosin tai traumaattisia tapahtumia asteittain työstävän psykoterapian myötä. Koska psykogeenista muistinmenetystä ilmenee yleensä stressaavassa elämäntilanteessa tai traumaattisten tunnemuistojen yhteydessä, elämäntilanteen selvittely ja tilanteeseen sopiva psykoterapeuttinen hoito on usein perusteltua. Käytettyjä lähteitäLauerma H. Dissosiaatiohäiriöt. Kirjassa Lönnqvist J, Heikkinen M, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T (toim.) Psykiatria. 5.painos. Kustannus Oy Duodecim 2007, s. 328–339. Van der Hart O, Nijenhuis ERS, Steele K: Vainottu mieli. Traumaterapiakeskus, Helsinki, 2009 |
Kotikuntasi terveyspalvelutValitse kotikuntasi
Katso myösUutta TerveyskirjastossaUutispalvelu Duodecim |
||
|
© 2010 Kustannus Oy Duodecim • Kalevankatu 20, 00100 Helsinki • Puh: (09) 6188 51 • terveyskirjasto@duodecim.fi
| ||||


