Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Borrelioosi
 
 

Lasten ja nuorten masennus ja mielialahäiriöt

Lääkärikirja Duodecim
28.6.2013
psykiatrian erikoislääkäri Matti Huttunen

Lasten ja nuorten masennuksen ja mielialahäiriöiden yleiset piirteet ovat samat kuin aikuisilla (ks. «Masennus, masentuneisuus, masennusoire ja masennustila»1 ja «Kaksisuuntainen (maanis-depressiivinen) mielialahäiriö»2). Mielialahäiriöiden oireilu voi lapsilla kuitenkin jossain määrin poiketa eri ikäkausille ominaisten kehitysvaiheiden vuoksi.

Vauvaikäisen ja pikkulapsen masennus ilmenee usein nk. anakliittisenä depressiona, joka kehittyy pikkulapsen menettäessä äkillisesti äitinsä tai muun tärkeän läheisensä. Pikkulasten depressio voi ilmetä kehityksen pysähtymisenä tai jopa taantumisena, painon putoamisena, runsaana itkuna, ärtyisyytenä, pysyvästi surullisena ja ilottomana ilmeenä ja tyhjänä katsekontaktina. Vauvaikäinen liikkuu vain vähän, ei ime innokkaasti eikä nauti syömisestään. Unirytmi häiriintyy, ympäristöön kohdistuva innostus ja uteliaisuus puuttuu tai on vähäinen. Vauvan masennus on usein yhteydessä vanhempien ja ympäristön vaikeuksiin vastata vauvan tarpeisiin.

Leikki-ikäisen (3–5 v) masennus voi ilmetä vakavuutena, surumielisyytenä, ärtyisyytenä, tunneilmaisujen niukkuutena, mielialan vaihteluna ja motorisena levottomuutena, ilottomuutena, joskus aggressiivisuutena, voimakkaina pettymysten ilmauksina, joskus tottelemattomuutena tai karkailuna, joskus erilaisina somaattisina oireina. Usein lapset valittavat, että kukaan ei leiki heidän kanssaan. Leikkeissä ilmenee epäonnistumisen, tuhon ja kuoleman teemat, leikki muiden lasten kanssa vähenee.

Kouluikäisen masennus (6–12 v) ilmenee usein alakuloisena mielialana, ilmeinä ja eleinä. Leikkien aiheisiin liittyvät hylkäämiset, menetykset, moitteet, vahingoittaminen, myös kuolema ja itsemurha voivat olla esillä. Lapsen koulusuoritukset heikkenevät, kehon liikkeet voi hidastua tai kiihtyä, toverisuhteissa ilmenee ongelmia. Usein masennus voi ilmetä väsymyksenä, keskittymiskyvyttömyytenä, erilaisina somaattisina oireina, aggressiivisuutena, uhmakkuutena tai käytösongelmina. Itsetunto on alentunut, ja omakuva on kielteisesti värittynyt.

Nuoren (12–18 v) masennus voi muistuttaa kouluikäisten masennusta. Varhaisnuorilla (12–14 v) masennus ilmenee usein joko ruumiillisina oireina tai erilaisina käytöshäiriöinä. Murrosiässä masentunut nuori kääntyy usein sisäänpäin ja oirekuva alkaa vastata lisääntyvässä määrin aikuisten masennustiloja ja masentuneisuutta. Pitkään masentuneen nuoren murrosikä saattaa viivästyä, murrosiälle ominaiset itsetunto-ongelmat, kapinallisuus tai päihteiden käyttö voivat lisääntyä.

Masennuksen ydinoireet nuorilla ovat aikuisten tavoin masentunut mieliala, mielihyvän kokemisen menetys ja väsymys. Mielialan muutos voi ilmetä itkuisuutena, ärtyisyytenä tai vihaisuutena. Tärkeiden asioiden aloittaminen on vaikeaa, jopa ylivoimaista ja nuori vetäytyy pois harrastuksistaan ja kavereistaan.

Lapsuus- ja nuoruusiässä ilmenevä masennus voi myös olla kaksisuuntaisen mielialahäiriön sairausjakso, jolloin nuorella ilmenee myöhemmin manian tai lievän manian (hypomania) jakso. Lapsen ja nuoren mania- tai hypomaniajakso voivat muistuttaa aikuisen vastaavia sairausjaksoja, mutta voivat olla luonteeltaan jonkin verran poikkeavia. Noin viidenneksellä kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivillä sairaus ilmenee lähinnä käytöshäiriöinä.

Lasten ja nuorten masennus ja mielialahäiriöt ovat yleisempiä kuin yleensä luullaan. Alle kouluikäisistä lapsista 0,5–1 % ja alakouluikäisistä noin 2 % kärsii masennustiloista. Kymmenen vuoden iän jälkeen ja murrosiässä masennustilat yleistyvät. Vuoden kuluessa noin 5 % murrosikäisistä lapsista sairastuu masennukseen ja aikuisikään mennessä noin joka kuudes on käynyt läpi masennusvaiheen. Noin joka kymmenes lapsilla ja nuorilla ilmenevistä masennustiloista on luonteeltaan pitkäaikaista kestäen vuosikausia. Masennus on jonkin verran yleisempää tytöillä kuin pojilla.

Nuorten masennustiloihin liittyy kohonnut itsemurhariski. Itsemurhariski on korkeampi, jos masennukseen liittyy päihdeongelma. Itsemurhayrityksen laukaisevana tekijänä on useimmiten jokin ajankohtainen tapahtuma kuten seurustelu- tai ystäväsuhteen katkeaminen tai koulunkäyntiin liittyvät vaikeudet.

Ohjeita vanhemmille

Vanhemman tai opettajan tulee aina kysyä lapselta tai nuorelta avoimesti ja suoraan. Leikki-ikäisetkin lapset kykenevät kuvaamaan ajatuksiaan ja tunteitaan. Masennuksesta kysyminen ei aiheuta oireita, vaan voi päinvastoin lievittää niitä, jos ja kun lapsi tai nuori kokee tulevansa myötäelävästi ymmärretyksi pahassa olossaan. Myös vaikeista asioista tai itsemurha-ajatuksista voi kysyä lapselta suoraan. Myötätuntoinen ja realistinen lohduttaminen auttaa. Itsensä tai toisten syyllistäminen ei lohduta. Asiallinen tieto masennustiloista, niiden yleisyydestä, niiden hoidosta ja niistä toipumisesta auttaa lasta pahassa olossaan.

Vanhempi voi luoda toivoa etsimällä aktiivisesti ja yhdessä lapsen kanssa realistisia ratkaisuja umpikujilta vaikuttaviin tilanteisiin. Vakavissa masennustiloissa lapsi tai nuori ei aina kykene ottamaan vastaan pinnallista lohdutusta kokien sen omia tuntojaan mitätöivänä. Tällöin vanhemman tehtävänä on pyrkiä säilyttämään oma uskonsa paremmasta ja huolehtia lapsensa perustarpeista. Lapsen pahan olon ja toivottomuuden myötäelävä jakaminen luo tällöin parhaat edellytykset toipumiselle.

Jos vanhempi kärsii itse masennuksesta tai muista ongelmista, on omien mielenterveyden ongelmien hoitaminen parasta vanhemmuutta myös masentuneelle lapselle.

Milloin hoitoon

Epäillessään lapsensa kärsivän masennustilasta tai kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä vanhemman on aina viisasta kääntyä lastenpsykiatrin, nuorisopsykiatrin, psykologin tai lastenneuvolan puoleen.

Lasten ja nuorten masennusten hoidossa käytetään ensi sijassa erilaisia psykoterapeuttisia hoitomenetelmiä. Sen sijaan masennuslääkkeistä saatava hyöty on lasten ja nuorten masennuksen hoidossa vähäisempää kuin aikuisten vakavien masennustilojen hoidossa. Osalla nuorista masennuslääkkeet saattavat jopa lisätä masennus- ja ahdistusoireita. Sen sijaan kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa mielialan tasaajalääkkeet ovat yhtä tärkeässä asemassa kuin aikuisten kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa.

Lisää tietoa masennuksesta

Valtakunnallisen Käypä hoito -suosituksen potilasversio, ks. «Masennus (depressio)»3.

Sairauksien ehkäisy, ks. «Stressi ja depressio»4.

Psykiatri Matti O. Huttusen Lääkkeet mielen hoidossa -teoksen artikkeleita:

Karlsson L, Marttunen M: Lasten ja nuorten masennustilat. Kirjassa Heiskanen T, Huttunen MO, Tuulari J (toim.) Masennus. Kustannus Oy Duodecim, 2011, ss. 353–369.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi