Etusivu » Masennus, masentuneisuus, masennusoire ja masennustila

Masennus, masentuneisuus, masennusoire ja masennustila

Lääkärikirja Duodecim
18.10.2016
psykiatrian erikoislääkäri Matti Huttunen

Sanaa masennus käytetään sekä yleiskielessä että ammattikielessä monessa merkityksessä ja tämä aiheuttaa helposti sekaannusta (ks. taulukko « Masennukseen liittyviä käsitteitä.»1).

Yleiskielessä masennuksella tarkoitetaan usein erilaisiin pettymyksiin, epäonnistumisiin tai menetyksiin liittyvää luonnollista ja ohimenevää tunnetilaa. Tällainen ohimenevä ja alentunut mieliala ei edellytä mitään hoitoa. Yleensä se on lähtökohtana erilaisten ongelmien rakentavaan ratkaisuun tai auttaa luopumaan epärealistisista toiveista ja irrottautumaan saavuttamattomista kohteista.

Sanalla masentuneisuus tarkoitetaan yleensä pidempään, joskus viikkoja tai jopa vuosia, kestävää alentunutta mielialaa tai tunnevirettä, joka voi olla luonteenpiirre tai elämän asenne eikä siis sellaisenaan välttämättä ole varsinainen psykiatrinen sairaustila. Tällainen mielenvire voi ilmetä alakuloisuutena, surumielisyytenä, ärtyisyytenä tai pessimistisyytenä. Tällaisen pitkään jatkuvan pessimistisen asenteen taustalla voi kuitenkin usein olla erilaisia työstämättömiä menetyksiä, pettymyksiä tai traumaattisia kokemuksia, joiden läpikäynti asianmukaisessa psykoterapiassa voisi auttaa vapautumista elämää kaventavasta pessimistisestä asenteesta.

Psykiatriassa ja lääketieteessä masennuksella tarkoitetaan oiretta. Masennus on tavallinen oire sekä varsinaisissa mielialahäiriöissä että myös monissa psykiatrisissa sairauksissa tai tiloissa. Tämän mukaisesti esimerkiksi monilla ahdistuneisuushäiriöistä tai päihderiippuvuudesta kärsivillä henkilöillä ilmenee masennusoireita, vaikka heillä ei olisikaan varsinaista masennustilaa. Masennusoireen taustalla voi olla myös jokin somaattinen sairaus, kuten esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta, lisämunuaisen kuorikerroksen liikatoiminta, krooniset infektiot, diabetes, anemia tai erilaiset neurologiset sairaudet. Masennusoire voi johtua lääkkeiden haittavaikutuksesta tai olla seurausta päihteiden käytöstä.

Masennustilat eli depressiot ovat mielialahäiriöihin luokiteltuja oireyhtymiä, joiden keskeisenä oireena on masentunut tai ärtynyt mieliala. Masennustiloissa eli depressioissa masennusoireeseen liittyy siten aina mielialan alentumisen lisäksi myös muita oireita. Tällaisia masennustilasta ja sen asteesta riippuvia muita oireita ovat esimerkiksi unettomuus, liikaunisuus, ruokahaluttomuus tai lisääntynyt ruokahalu, painon lasku tai kohoaminen, motorinen hidastuminen tai kiihtyminen, mielihyvän tuntemisen menetys, väsymys sekä ajatukset kuolemasta tai itsemurha-ajatukset jne.

Täyttääkseen masennustilan eli depression diagnostiset kriteerit näiden oireiden on täytynyt kestää yhtäjaksoisesti vähintään kahden viikon ajan. Masennustilassa mielialan muutos ja siihen liittyvät oireet saattavat kestää yhtäjaksoisesti viikkoja, kuukausia, joskus vuosiakin. Oirekuvansa mukaan masennustiloja eli depressioita on useita eri tyyppejä, ja niiden vaikeusaste ja kulku voivat vaihdella suuresti (ks. «Masennustilat eli depressiot»1). Masennustiloihin liittyy usein eriasteista ahdistuneisuutta sekä alkoholin lisääntynyttä käyttöä. Eriasteiset masennustilat ovat hyvin yleisiä. Lievistä masennusoireista kärsii noin 10–15 %, varsinaisista depressioista eli masennustiloista noin 5 % ja psykoottisista depressioista vajaa 1 % aikuisväestöstä.

Masentuneen mielialan ja masennusoireen olemuksen ja taustan monimuotoisuuden ymmärtäminen on tärkeää asianmukaisen hoidon tarpeen ja suunnittelun kannalta.

Jos masentuneisuus jatkuu vähänkin pidempään, on luonteeltaan voimakasta, heikentää elämänlaatua tai kaventaa ihmissuhteita, on aina viisasta kääntyä lääkärin tai psykoterapeutin puoleen masentuneisuuden syiden selvittämiseksi.

Kanssaihmisten on myös tärkeä tietää, että suhteellisen vakavastakin masennustilasta kärsivä henkilö ei etenkään lyhyempien tapaamisten yhteydessä vaikuta kovin masentuneelta. Sekä masentuneen itsensä että hänen kanssaihmisten on tärkeä ymmärtää, että etenkään vähänkin vakavammat masennustilat eivät ole tahdonalaisia tiloja.

Taulukko 1. Masennukseen liittyviä käsitteitä.
KäsiteMerkitys
MasennusYleiskäsite, jolla asiayhteydestä tai voimakkuudesta riippuen tarkoitetaan joko ohimenevää masentunutta mielialaa, masennustilaa tai erilaisten sairaustilojen tai psykologisten häiriöiden oiretta.
MasennusoireMasennus psykiatrisen sairaustilan oireena
Masennus voi olla oire monissa eri psykiatrisissa sekä vakavissa että lievissä sairaustiloissa tai häiriöissä.
OireyhtymäPsykiatriassa sairaus- tai häiriötilojen luokittelu perustuu oireryppäisiin eli useisiin samanaikaisiin oireisiin.
Mikään yksittäinen oire ole sellaisenaan osoitus sairaudesta ilman määrätylle oireyhtymälle ominaisia muita oireita ja tilaan liittyvää toimintakyvyn heikkenemistä.
MielialahäiriötPsykiatrisia sairaustiloja tai oireyhtymiä, joiden keskeisenä oireena on mielialan muutos.
MasennustilaMielialahäiriöihin kuuluva psykiatrinen sairaustila tai oireyhtymä, jossa masennus ja siihen liittyvät oireet ovat jatkuneet keskeytyksettä vähintään kahden viikon ajan.
Masennustiloja voidaan erotella oirekuvan perusteella eri alatyyppejä (ks. «Masennustilat eli depressiot»1).
DepressioMasennustila
Lääkärikirja Duodecimissa käsitettä käytetään masennustilan synonyyminä. Usein depressiota käytetään kuitenkin masennus-yleiskäsitteen synonyyminä.
MasentuneisuusHenkilölle ominainen alttius pitempiaikaiseen mielialan alavireisyyteen
Pitkäaikainen masentuneisuus (dystymia)Psykiatrinen sairaustila tai oireyhtymä, jolle on ominaista vähintään kaksi vuotta jatkuva masennustilaa lievempiasteinen masennusoireisto.
Kaksisuuntainen mielialahäiriöMielialahäiriö, jossa esiintyy masennustilojen ohella hypomania- tai maniajaksoja (ks. «Kaksisuuntainen mielialahäiriö»2).
KaamosmasennusPimeinä talvikuukausina ilmenevä masennustila (ks. «Kaamosmasennus»3)

Lisää tietoa masentuneisuudesta

Suomen Mielenterveysseura ry «http://www.mielenterveysseura.fi/»1

HUS/Mielenterveystalo «http://www.mielenterveystalo.fi»2

Kampman O, Heiskanen T, Holi M, Huttunen MO, Tuulari J (toim.). Masennus. Kustannus Oy Duodecim 2017.

Huttunen M, Kalska H. Psykoterapiat. 3. painos. Kustannus Oy Duodeim 2015.

Stenberg J-H, Saiho S, Pihlaja S, Service H, Holi M, Joffe G. Irti masennuksesta. Kustannus Oy Duodecim 2013.

Stenberg J-H, Service H, Saiho S, Pihlaja S, Koivisto E-M, Joffe G, Holi M. Irti murehtimisesta. Kustannus Oy Duodecim 2014.

Wlliams M, Teasdale J, Segal Z. Mielekkäästi irti masennuksesta. Basam Books 2014.

Käypä hoito -suosituksen potilasversio: ks. «Mieli maassa, mikä avuksi? (Depressio, masennus)»4.

God medicinsk praxis-rekommendationen (patientinformation): läs «Nedstämd, vad hjälper? (Depression)»5.