Etusivu » Naisen orgasmihäiriö

Naisen orgasmihäiriö

Lääkärikirja Duodecim
15.10.2016
psykiatrian erikoislääkäri Matti Huttunen

Naisen orgasmihäiriölle on ominaista jatkuva tai toistuva vaikeus laueta tai saada orgasmi normaalin kiihottumisvaiheen jälkeen. Orgasmin saanti voi pitkittyä tai jäädä kokonaan puuttumaan. Ajoittainen vaikeus saada orgasmi on tavallista, eikä se ole luonteeltaan toiminnallinen häiriö.

Orgasmihäiriö voi olla luonteeltaan itsenäisesti syntynyt tai sairauteen liittyvä, yleistynyt tai vain tiettyyn tilanteeseen liittyvä (ks. «Seksuaaliset toimintahäiriöt»1). Monilla orgasmihäiriö on luonteeltaan alkuperäistä (primaarista), jolloin nainen ei ole aikaisemmin koskaan kokenut orgasmia. Orgasmin estyessä vain tietyissä tilanteissa tai tietyn partnerin kanssa taustalla on yleensä myös halun ja kiihottumisen puuttuminen.

Vaikeus saada orgasmia muuten nautinnollisessa seksuaalisessa kanssakäymisessä on yleisempää nuorilla naisilla. Opittuaan laukeamaan nainen ei yleensä menetä orgasmikykyään. Vaikeuden taustalla ovat tällöin parisuhteen ongelmat, seksuaalisuuteen liittyvä häpeä tai joskus traumaattiset seksikokemukset (esimerkiksi raiskaus tai insesti).

Monet lääkkeet vaikeuttavat tai estävät orgasmin saamista. Tällaisia lääkkeitä ovat monet masennuslääkkeet, ahdistuneisuuden hoidossa käytetyt bentsodiatsepiinit, psykoosilääkkeet, jotkin verenpaineen hoidossa käytetyt lääkkeet ja kivun sekä yskän hoidossa käytetyt opiaatit.

Itsehoito

Vaikeus laueta tyydyttävästi vähentää seksuaalisuudesta saatavaa nautintoa. Orgasmivaikeudesta kärsivän kannattaa aina kertoa ongelmasta partnerilleen, koska molemmat voivat turhaan syyllistää itseään tai toistaan. Ohjelmoitu itsetyydytys erilaisin keinoin ja seksivälinein on usein toimiva keino löytää orgasmikykynsä. Saatavilla on myös useita hyviä jokaiselle sopivia kirjoja, joiden tarjoamat neuvot voivat auttaa ongelmien rakentavassa ratkaisemisessa.

Milloin hoitoon

Jos ongelma ei ratkea omin avuin, orgasmivaikeudesta kärsivän kannattaa kääntyä lähikuukausien aikana joko seksuaalisten toimintahäiriöiden hoitoon erikoistuneiden psykoterapeuttien tai seksologien puoleen. Sukupuolikumppanin osallistuminen hoitoon voi edesauttaa hoitoa olennaisella tavalla.

Muita aiheeseen liittyviä artikkeleita

Lääkärikirja Duodecimin artikkelit:

Käytettyjä lähteitä

Apter D, Väisälä L, Kaimola K (toim.). Seksuaalisuus. Kustannus Oy Duodecim 2007.