Etusivu » Pitkäaikainen masentuneisuus (dystymia)

Pitkäaikainen masentuneisuus (dystymia)

Lääkärikirja Duodecim
18.10.2016
psykiatrian erikoislääkäri Matti Huttunen

Pitkäaikaisella masentuneisuudella eli dystymialla (ICD-10-diagnoosikoodi F34.1) tarkoitetaan oirekuvaltaan lieväasteista mutta pitkäaikaista masennuksen muotoa.

Pitkäaikaisesta masentuneisuudesta kärsivän mieliala on alentunut lähes yhtäjaksoisesti ainakin kahden vuoden ajan. Normaalin mielialan jaksot eivät kestä muutamaa viikkoa kauempaa. Masentuneisuuden oireina ilmenee vaihtelevasti vähintään kolme seuraavista oireista: vähentynyt energia, unettomuus, heikentynyt itseluottamus, keskittymisvaikeudet, itkuisuus, vähentynyt kiinnostus sukupuolielämään tai muihin mielihyvää tuottaviin asioihin, toivottomuuden tunne, pessimistinen asenne tai menneisyyden murehtiminen sekä sosiaalinen vetäytyminen. Oirekuva on kuitenkin lievempi kuin varsinaisissa masennustiloissa.

Vuosittain noin 3 % ja elämänsä aikana noin 6 % aikuisväestöstä kärsii pitkäaikaisesta masentuneisuudesta. Naisilla se on kaksi kertaa yleisempää kuin miehillä. Kahdella kolmasosalla pitkäaikaisesta masentuneisuudesta kärsivistä tila muuttuu vakavaoireisemmaksi depressioksi.

Pitkäaikainen masentuneisuus on psyykkisesti kuluttava tila, joka heikentää henkilön toimintakykyä ja elämänlaatua.

Pitkäaikaisen masentuneisuuden taustan ja olemuksen arvellaan olevan pitkälti samanlainen ja yhtä monikasvoinen kuin masennustilojen.

Itsehoito ja hoito

Ks. artikkeli «Masennus, masentuneisuus, masennusoire ja masennustila»1.

Pitkäaikaisesta masentuneisuudesta kärsivän henkilön kannattaa perehtyä oireiden hoitoon kehitettyjen nettiterapioihin tai itsehoitokirjoihin. Mikäli nämä keinot eivät onnistu lievittämään masentuneisuutta, jatkuvista masennusoireista kärsivän kannattaa kääntyä itselleen sopivan psykoterapeutin puoleen. Vaikka psykologisten tekijöiden osuuden on arveltu olevan pitkäaikaisessa masentuneisuudessa suurempi kuin masennustiloissa, masennuslääkkeet voivat joillakin henkilöillä lievittää merkittävästikin oireita.

Lisää tietoa masennuksesta

Käypä hoito -suosituksen potilasversio: ks. «Mieli maassa, mikä avuksi? (Depressio, masennus)»2.

Suomen Mielenterveysseura ry «http://www.mielenterveysseura.fi/»1

Mielenterveystalo «http://www.mielenterveystalo.fi»2

Kampman M, Heiskanen T, Holi M, Huttunen M, Tuulari J (toim.). Masennus. Kustannus Oy Duodecim 2017.

Luhtasaari S. Depis – masennuksen eri muodot. Helsinki, Kustannus Oy Duodecim 2009.

Pietikäinen A. Joustava mieli parisuhteessa. Kustannus Oy Duodecim 2011.

Pietikäinen A. Joustava mieli – vapaudu stressin, uupumuksen ja masennuksen yliotteesta. Helsinki, Kustannus Oy Duodecim 2009.

Pietikäinen A. Onnellisuusansa – Elinvoimaa hyväksymisen ja omistautumisen avulla. Kustannus Oy Duodecim 2012.

Pietikäinen A. Kohti arvoistasi – Suuntaa mielekkäisiin muutoksiin. Kustannus Oy Duodecim 2014.

Silverton S, Kabat–Zinn J. Mindfulness. Tietoisen läsnäolon läpimurto. Schilds & Söderström 2014.

Stenberg J-H, Saiho S, Pihlaja S, Service H, Holi M, Joffe G. Irti masennuksesta. Kustannus Oy Duodecim 2013.

Stenberg J-H, Service H, Saiho S, Pihlaja S, Koivisto E-M, Joffe G, Holi M. Irti murehtimisesta. Kustannus Oy Duodecim 2014.

Wlliams M, Teasdale J, Segal Z. Mielekkäästi irti masennuksesta. Basam Books 2014.

Käytettyjä lähteitä

Huttunen M, Kalska H (toim.). Psykoterapiat. 3. painos. Kustannus Oy Duodecim, 2015

Isometsä E. Masennushäiriöt. Kirjassa: Lönnqvist J, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T (toim.). Psykiatria. 11. painos. Kustannus Oy Duodecim 2014.