Allergisen kosketusihottuman aiheuttajat ja ilmeneminen

Allergista kosketusihottumaa on kahta päätyyppiä: viivästynyttä ja välitöntä. Viivästynyt allerginen kosketusihottuma ilmaantuu tavallisesti 1–2 päivän sisällä siitä, kun allergiaa aiheuttava aine (allergeeni) on ollut kosketuksissa ihon kanssa. Se ilmenee ekseemana (kuva ) kosketusalueella, kun taas välitön allerginen kosketusihottuma ilmenee nokkosihottumana (kuva ).

Kuva

Käsien voimakas allerginen ekseema. Voimakas allerginen ekseema muovityöntekijällä. Epikutaanitestillä varmistettiin allergia epoksihartsille. Herkistyminen johti uudelleenkoulutukseen vakuutusyhtiön kustantamana.

Kuva

Nokkosihottumaa käsissä. Nokkosihottumapaukamien koko vaihtelee kovasti, ja tässä tapauksessa paukamat ovat hyvin pieniä. Ne vaihtavat paikkaa tuntien sisällä. Paikallisen nokkosihottuman voi aiheuttaa myös välitön kosketusallergia. Tämännäköinen ihottuma sopisi hyvin esim. luonnonkumiallergiaan (latex-pitoinen suojakäsine) tai vaikkapa leipurille puhjenneeseen vehnäjauho-kosketusallergiaan.

Kuva: Raimo Suhonen ja Suvi Cajanus

Viivästyneen kosketusallergian aiheuttajia ovat muun muassa nikkeli, hajusteet, luonnonhartsi (esim. pihkavoiteessa, laastariliimoissa ja mäntysuovassa), säilytteet (esim. pesuaineiden ja maalien metyylikloori-/metyyli-isotiatsolinoni), kumikemikaalit (esim. luonnonkumi- tai nitriilikäsineissä), paikallisesti käytetyt lääkkeet (esim. Basibact®-voiteen neomysiini ja peräpukamavoiteiden puudutteet), hiusvärit (esim. kestovärien parafenyleenidiamiini), kukat ja tekohartsit (esim. epoksiliimat ja rakennekynsien akrylaattiyhdisteet). Iholle liimattavien verensokerin seurantaan käytettyjen laitteiden liima-aineista erityisesti isobornyyliakrylaatti ja luonnonhartsi ovat aiheuttaneet viime vuosina kosketusihottumaongelmia sokeritautipotilaille.

Välitön allerginen kosketusnokkosihottuma tuntuu ja näkyy parinkymmenen minuutin sisällä siitä, kun allergeeni on koskettanut ihoa. Se voi aiheutua esimerkiksi ruoka-aineista, luonnonkumista tai eläimistä. Joka kolmas koivuallerginen reagoi käsien nokkospaukamilla perunaa kuoriessaan. Koiralle allerginen voi saada nopeasti nokkospaukamia siihen kohtaan, jota koira on nuolaissut.

Kun allergiset kosketusnokkosihottumareaktiot ovat toistuneet useita kertoja, samoille alueille kehittyy joskus myös ekseemaa. Sellaista kutsutaan proteiinikosketusihottumaksi. Sitä ei lueta selkeästi kumpaankaan edellä mainittuun allergisen kosketusihottuman päätyyppiin, koska sen syntymekanismi tunnetaan huonosti. Sen aiheuttajat ovat kuitenkin samoja kuin välittömässä allergisessa kosketusihottumassa (esim. lehmän hilse).

Koska kumituotteet voivat aiheuttaa sekä viivästynyttä että välitöntä kosketusallergiaa, täytyy olla tarkkana, kummasta on kyse, kun ostaa suojakäsineitä. Välitön luonnonkumiallergia estää vain luonnonkumista valmistettujen käsineiden käytön. Keinokumikäsineet, kuten nitriilikäsineet sopivat hyvin. Näin ollen nitriilikäsinepakkauksessa saattaa lukea, että tuote sopii kumiallergisille. Kuitenkin viivästynyt allergia kumikemikaaleille estää luonnonkumikäsineiden lisäksi myös nitriilikäsineiden ja muiden keinokumikäsineiden käytön. Muovikäsineet (esim. vinyylikäsineet) sopivat molemmille kumiallergiatyypeille.

Viivästynyt allerginen kosketusihottuma voi tulla joidenkin aineiden kyseessä ollessa myös ilmateitse. Potilas on useimmiten herkistynyt jo aiemmin ihokosketuksen kautta. Tyypillisiä ilmateitse leviäviä allergeeneja ovat tekohartsit sekä mykerökukkaisten kasvien (esim. päivänkakkara ja pujo) kemikaalit (seskviterpeenilaktonit).

Kun henkilö syö sellaista lääkettä tai muuta kemikaalia, joka on aiemmin aiheuttanut iholle viivästynyttä kosketusallergiaa, hän voi saada laajan ihottuman, vaikka ei koskisikaan ihollaan lääkkeeseen. Ekseemaa ja turvotusta tulee tuolloin tyypillisesti silmäluomiin, nivustaipeisiin, kainaloihin tai muille ohuille ihoalueille symmetrisesti molemmille puolille kehoa. Näin voi käydä myös peräpuikkojen ja emätinpuikkojen käytön yhteydessä, kun niiden lääkeaineet imeytyvät verenkiertoon. Pienet määrät kosketusallergeenia eivät syötynä aiheuta ihottumaa, vaan lisäävät sietokykyä. Sitä käytetään joskus hoidollisestikin hyödyksi.

Allergisen kosketusihottuman oireet

Viivästynyt allerginen kosketusihottuma alkaa kutinalla, kuten ekseemat yleensäkin. Sen jälkeen ilmestyy punoitusta, lievää turvotusta ja pieniä, suurin piirtein yhden millimetrin kokoisia vesikelloja tai näppylöitä (kuva ). Äkäisessä ekseemassa iho visvaa ja siihen voi tulla rupia. Se paranee useimmiten kuivumalla ja hilseilemällä aikaisintaan päivien kuluttua allergeenikosketuksen päättymisestä. Vaikka ihottuma alkaa allergeenin kosketuskohdassa, se voi levitä kauas sen ulkopuolellekin.

Ilman kautta tapahtuvassa altistuksessa ekseema tulee paljaille ihoalueille ja muistuttaa suuresti valoihottumaa.

Välittömässä kosketusallergiassa kosketuskohtaan tulee kutinaa, punoitusta ja nokkospaukamia. Paukamat häviävät 15–30 minuutissa. Jos nokkospaukamareaktio uusiutuu usein, tuloksena on pitkäaikainen ihottuma, ekseema. Joskus tällainen proteiinikosketusihottuma kehittyy ilman edeltävää nokkospaukamareaktiota.

Allergisen kosketusihottuman toteaminen

Kosketusallergia todetaan ihotestien avulla: viivästynyt kosketusallergia lapputesteillä ja välitön ihopistokokeilla. Lapputestit tehdään tavallisesti selkään, ja ne valmistuvat 5–7 päivässä. Tarvitaan ainakin kolme käyntiä testiyksikössä. Ihopistokokeet tehdään tavallisesti käsivarteen. Niiden tulos on luettavissa 15 minuutin kuluttua. Tarvittaessa tehdään lisäksi käyttötesti iholla.

Allergisen kosketusihottuman itsehoito

Allerginen kosketusekseema parantuu muutamassa viikossa periaatteessa sillä, että varotaan kosketusta allergian aiheuttajaan. Se ei ole kylläkään helppoa silloin, kun aiheuttajaa on ilmassa. Lisäksi ihottuma voi kroonistua, jolloin oireet jatkuvat, vaikka allergeenia vältetään. Kroonisen allergisen ihottuman aiheuttajia ovat muun muassa kumikemikaalit. Hydrokortisonivoide nopeuttaa ihottuman parantumista.

Milloin hoitoon?

Lääkärin tutkimus on paikallaan, kun epäillään jonkin tietyn työn tai aineen aiheuttavan ihottumaa. Allerginen käsiekseema pyrkii kroonistumaan kolmessa kuukaudessa. Sen takia hoitoon hakeutumista ei pidä viivytellä.

Lääkäri määrää hydrokortisonia vahvempia kortisonivoiteita ja neuvoo, miten todettua allergian aiheuttajaa voi välttää.

Allergisen kosketusihottuman ehkäisy

Koskettamista voimakkaasti herkistäviksi tiedettyihin aineisiin tulee välttää. Niiltä voi suojautua sopivilla suojakäsineillä. Kemikaalin käyttöturvallisuustiedotteessa mainitaan, jos se herkistää voimakkaasti. Käyttöturvallisuustiedotteet löytyvät työpaikoilta kaikista siellä käytettävistä aineista, mutta tiedotteet löytyvät usein myös internetistä.

Liimojen osalta yleensä riittää, että välttää kosketusta siihen asti, että liima on kuivunut. Myöskään keskeneräisiin muovituotteisiin ei tule koskea ennen niiden kovettumista.

Aiemmin esim. muovipaikat aiheuttivat monille hammaslääkäreille allergisen kosketusekseeman käsiin. Nykyisin he osaavat ehkäistä sen välttämällä kosketusta paikka-aineisiin ennen niiden kovettumista.

Säärihaavojen hoitoaineet herkistävät usein ja sen takia alaraajojen haavoissa tulisi käyttää herkistämättömiä valmisteita. Nopean allergian kehittymistä ei voi ehkäistä.

Kirjallisuutta

  1. Salava A. Allerginen kosketusihottuma. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 24.11.2021.
  2. Aalto-Korte K, Pesonen M ja Suomela S. Käsiekseema. Suomen Lääkärilehti 2015;70(5):235-237.
  3. Aalto-Korte K ja Pesonen M. Allergisen kosketusekseeman aiheuttajat. Allergiset sairaudet ja astma -tietokanta [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 9.10.2020.
  4. Aalto-Korte K ja Pesonen M. Kosketusurtikariat ja proteiinikosketusihottuma. Allergiset sairaudet ja astma -tietokanta [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 9.10.2020.