Etusivu » Hakutulokset » Sarjoittainen päänsärky

Sarjoittainen päänsärky

Lääkärikirja Duodecim
25.5.2015
neurologian erikoislääkäri Sari Atula

Sarjoittainen päänsärky eli Hortonin neuralgia on äärimmäisen kivulias päänsäryn muoto, joka esiintyy lyhytaikaisina sarjoina silmän seudussa. Kipu on polttavaa, repivää ja läpitunkevaa. Kipuun liittyy silmän punoitusta ja vetistystä sekä saman puoleisen sieraimen tukkoisuutta ja eritystä.

Ketä se koskee?

Sarjoittainen päänsärky vaivaa kolmea henkilöä tuhannesta. Tauti saattaa tuntua harvinaiselta, mutta Suomessa potilaita on noin 15 000. Sarjoittainen päänsärky alkaa tavallisimmin 30–40 ikävuoden välillä. Noin 70 % tapauksista esiintyy miehillä. Sarjoittaista päänsärkyä voi esiintyä myös lapsilla.

Sarjoittaisen päänsäryn lajit

Episodisessa sarjoittaisessa päänsäryssä kipuja tulee päivittäin viikkojen tai kuukausien jaksoissa, usein samaan vuodenaikaan, joko syksyllä tai keväällä. Kohtausten taajuus vaihtelee: niitä voi olla vain joka toinen päivä tai jopa 8 kohtausta päivässä. Sarjaa seuraa usean kuukauden tai jopa vuosien tauko.

Kroonisessa sarjoittaisessa päänsäryssä kohtauksia on päivittäin. Noin joka kymmenes episodittainen päänsärky kroonistuu.

Sarjoittaisen päänsäryn oireet

Lyhytkestoiset kipukohtaukset sijoittuvat toiselle puolelle päätä, tavallisesti silmän ympärille. Ne voivat heijastua myös päälaelle, poskeen tai kaulaan. Kivut ilmestyvät varoittamatta, kerran tai useammin vuorokaudessa, tavallisesti aina samaan aikaan. Usein ne herättävät kesken unien. Kohtauksen aikana on vaikea pysyä paikallaan. Kipu kestää hoitamattomana 30–180 minuuttia.

Päänsärkyyn kuuluu lisäksi yksi tai useampi seuraavista oireista: silmän verestys, kyynelvuoto silmästä, nenän tukkoisuus, kirkas nenäerite, kasvojen hikoilu, kipeän puolen mustuaisen pieneneminen, silmäluomen roikkuminen ja luomiturvotus.

Diagnoosi tehdään oirekuvan perusteella. Lisätutkimuksia tarvitaan, jos oireet ovat epätyypillisiä tai lääkkeet eivät auta.

Mikä aiheuttaa sarjoittaisen päänsäryn?

Säryn syy ja mekanismit ovat vielä osittain tuntemattomia. Tiedetään kuitenkin, että toiminnan häiriön keskus sijaitsee väliaivojen hypotalamuksessa, joka säätelee muiden muassa vuosi- ja vuorokausirytmejä (biologista kelloa) sekä hormonieritystä. Kortisolihormonin, kasvuhormonin ja melatoniinin erityksessä on poikkeamia. Hypotalamuksen lisäksi myös kolmoishermon ylin, otsan-, silmän- ja nenänseutuun ulottuva haara (ks. kuva «Kolmoishermon päähaarojen alueet kasvoissa»1) ja autonominen (tahdosta riippumaton) hermosto aktivoituvat poikkeavalla tavalla. Nämä paikallistavat kivun silmän seutuun ja aiheuttavat liitännäisoireita, esimerkiksi kyynelvuotoa tai nenän tukkoisuutta.

Mikä laukaisee kivun?

Laukaisevia tekijöitä eli triggereitä ovat jakson aikana esimerkiksi alkoholi ja liuotinaineet, joskus päiväunet tai uni-valverytmin muutos, liiallinen fyysinen rasitus, voimakkaat kielteiset tunteet ja ilmanpaineen muutokset esimerkiksi vuoristossa tai lentomatkan aikana. Monet sarjoittaista päänsärkyä sairastavat tupakoivat, muttei tiedetä, onko näillä asioilla keskinäistä yhteyttä.

Sarjoittaisen päänsäryn hoito

Kohtaushoito katkaisee akuutin kivun. Estohoidolla pyritään ennakolta hillitsemään kohtauksia ja lievittämään kipua. Kun sarja on saatu rauhoittumaan, estolääkitys puretaan vähitellen.

Lääkitys tehoaa parhaiten sarjan alussa, joten lääkäriin on syytä hakeutua heti. Ilman reseptiä saatavat särkylääkkeet eivät ole tehokkaita kohtauksen hoidossa.

Kohtaushoidot:

  • Happi: lääkkeellinen 100 % happi 7–10 litraa minuutissa (l/min) 15 min ajan. Hoidon voi alkuun toteuttaa helpoimmin lähimmässä terveyskeskuksessa.
  • Migreenilääkkeet: sumatriptaani 6 mg, pistetään itse ihon alle

Särkyjakson katkaisuhoito:

  • Kortisoni ensin 60–80 mg/vrk ja siitä laskevin annoksin 1–2 viikon ajan

Särkyjakson estohoitoon käytettäviä lääkkeitä:

  • Verapamiili on ensisijainen estohoitoon käytettävä lääke
  • Muita valmisteita, kuten beetasalpaajia, topiramaattia tai litiumia voidaan käyttää, mikäli verapamiilista ei ole hyötyä, tapauskohtaisesti tilanteen mukaan.

Hoitojen tehoa voidaan seurata päänsärkypäiväkirjalla, jonka voi tulostaa Migreeniyhdistyksen sivuilta (http://www.migreeni.org/julkaisut/paivakirjat.html).

Happihoito

Happihoidon toteuttamiseen tarvitaan happipullo, virtaussäädin ja tiivis happimaski. Usein kipu loppuu jo 5–7 minuutin happihengityksen aikana. Happihoitoon ei liity sivuvaikutuksia eikä hoidolla ole vuorokautista annosylärajaa. Hoito toteutetaan yleensä kotona, mutta kevyitä 2 litran happipulloja voi kuljettaa repussa vaikkapa työpaikalle.

Ennen kuin hankkii happihoidossa tarvittavat välineet kotiin, hoidon teho kannattaa testata esim. lähimmässä tarveyskeskuksessa. Happihoidon ja sen annostelun määrää aina lääkäri reseptillä tai A-todistuksella. Lääkemääräys on voimassa vuoden. Happipullon ja siihen liittyvät lisälaitteet voi saada omasta terveyskeskuksesta tai keskussairaalasta (KTL 3. luku 4 §) tai hoitava yksikkö täyttää hapen tilauslomakkeen yhdessä potilaan kanssa.

Lääkkeellinen happi ja laitteiden vuokra ovat sairausvakuutuslain mukaisesti korvattavia (SVL 5. luku 9 § 3 mom). Kelan korvauksen saamiseksi sinne tulee toimittaa resepti tai A-todistus sekä kuitit maksetusta happilaskusta ja niihin liittyvistä vuokralaskuista. Korvaus maksetaan 3 kuukauden jaksolta.