Etusivu » Uutta Terveyskirjastossa » Kuorsaus

Kuorsaus

Lääkärikirja Duodecim
8.6.2017
yleislääketieteen erikoislääkäri Osmo Saarelma

Kuorsauksen esiintyvyys ja syyt

Kuorsausääni syntyy nukkuessa hengitysilman pyörteistä hengitysteiden ahtaissa kohdissa, erityisesti nenänielussa, jossa pehmeä suulaki värähtelee ilmavirran mukana. Ääni voi syntyä myös alempana. Kuorsaus on sangen yleistä, noin 10–15 % keski-ikäisistä miehistä kuorsaa joka yö nukkumisasennosta riippumatta. Naisilla kuorsaus on jonkin verran harvinaisempaa.

Kuorsaukseen vaikuttavat nenän ja nielun rakenteelliset seikat sekä monet nenän tukkoisuutta aiheuttavat tekijät, kuten yliherkkyys ja nenän kuivuminen. Ylipaino, mutta myös alkoholi ja rauhoittavat lääkkeet, saavat herkemmin kuorsaamaan. Tupakointi aiheuttaa nenän tukkoisuutta ja sitä tietä pahentaa kuorsausta.

Pelkkä kuorsaus ei yleensä haittaa nukkujaa itseään, mutta kuorsaukseen liittyy usein noin 10 prosentilla unenaikaisia hengityskatkoksia, jotka voivat olla haitallisia ja edellyttää tutkimuksia ja hoitoja (ks. «Uniapnea, unenaikaiset hengityskatkot»1).

Itsehoito

Kuorsaukseen voidaan vaikuttaa poistamalla kuorsausta lisääviä tekijöitä eli vähentämällä ylipainoa sekä vähentämällä tai lopettamalla tupakointi sekä alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden käyttö. Jos nenä on kuiva ja karstoittuva, kannattaa käyttää nenän kannuhuuhteluita ja öljypohjaisia nenätippoja. Niiden, jotka kuorsaavat pääasiassa selällään maatessaan, kannattaa harkita keinoja, joilla selällään nukkuminen estetään. Jos vanha hyvä keino pienen pallon kiinnittämisestä yöpuvun selkämykseen ommeltuun taskuun ei onnistu, selällään nukkumista voi yrittää muuttaa tyynyillä tukemalla. Henkilöt, jotka kuorsatessaankin hengittävät nenän kautta, voivat hyötyä sierainten laajentimista.

Milloin hoitoon

Tarkempiin tutkimuksiin on syytä hakeutua, jos kuorsaukseen liittyy hengityskatkoja sekä päiväaikaista väsymystä tai suoranaista nukahtelua ja mahdollisesti muita oireita, kuten muistihäiriöitä ja mielialavaihtelua (ks. «Uniapnea, unenaikaiset hengityskatkot»1). Tutkimuksiin kuuluu yleensä nenänielun tutkimukset sekä unen rekisteröinti erityisellä laitteella.

Hoitona on tilanteesta riippuen perussyyn hoito (nenän tukkoisuuden hoitaminen, laihdutus) ja uniapnean ollessa kyseessä unenaikainen ylipainehengitys tai toimenpide, jossa nenänielun anatomiaa muutetaan avarammaksi joko leikkauksella tai radiotaajuus-kuumakäsittelyllä. Hyvin vaikeasti sosiaalisesti haittaava kuorsaus (kuorsausta joka yö ja kaikissa nukkuma-asennoissa) voi myös olla aihe leikkaushoidolle.

Ehkäisy

Kuorsaamista voi ehkäistä lopettamalla tupakoinnin sekä välttämällä tupakointia, ylipainoa ja liiallista alkoholin tai rauhoittavien aineiden käyttöä.

Käytettyjä lähteitä

Ylikoski J, Bäck L. Kuorsaus ja sen hoito. Suomen Lääkärilehti 2006;61:691–6.

Seppä J, Tuomilehto H, Kokkarinen J. Aikuisten obstruktiivisen uniapnean hoito. Duodecim 2007;123:88–94 «/xmedia/duo/duo96202.pdf»1.

Virkkula P, Rinne J, Bachour A. Kuorsaajan nenä. Duodecim 2008;124:641–8 «/xmedia/duo/duo97129.pdf»2.

Bäck L, Mäkitie A. Pitääkö kuorsausta hoitaa? Duodecim 2011;127:311–2 «/xmedia/duo/duo99347.pdf»3.