Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Ebola
 
 

Känsä eli liikavarvas

Lääkärikirja Duodecim
12.3.2013
ihotautien erikoislääkäri Matti Hannuksela

Känsä (Clavus, Heloma durum) on tiivistä sarveismassaa, jota iho tekee suojautuakseen hankausta tai painetta vastaan. Sellainen on tavallisesti päkiässä, joskus varpaassa tai varvasvälissä, harvemmin muualla jalkapohjassa. Känsä syntyy helposti päkiään isovarpaan tai pikkuvarpaan kohtaan, jos jalkaholvi on liian korkea. Latuskajalkaisella känsiä voi tulla päkiän keskelle, jalkaholviin tai kantapäähän. Korkeita korkoja pitävällä känsien tyyppipaikkoja ovat päkiän etuosa ja varpaitten päät. Varvasväleissäkin känsiä esiintyy. Sellaisen diagnoosi on pehmeä känsä (Heloma molle, engl. Soft corn). Sen syitä tai mekanismeja ei tunneta tarkkaan. Varvasväli on useimmiten hyvin ahdas luonnostaan tai ahtaus johtuu varpaiden virheasennosta. Usein pehmeän känsän kohdalla on luussa "piikki", joka aiheuttaa varpaan ihon hankautumisen toista vastaan.

Oireet

Tavallisen känsän kohta tuntuu aluksi paksulta. Kun se kasvaa sisäänpäin ja paine alkaa kohdistua alla olevien luiden kalvoon, känsä muuttuu kivuliaaksi. Ihminen muuttaa kävelytapaansa ja uusien känsien mahdollisuus lisääntyy. Känsä ei katoa itsekseen, vaikka paine häviäisikin (ks. kuva «Känsä»1).

Pehmeä känsä on useimmiten viimeisessä varvasvälissä joko pikkuvarpaassa tai 4. varpaassa, joskus molemmissa (ks. kuva «Pehmeä känsä varvasvälissä»2). Samanlaisia voi olla muissakin varvasväleissä. Paksuntuessaan pehmeät känsät muuttuvat kivuliaiksi.

Taudin toteaminen

Tavallinen känsä on tasavärinen tai siinä on nähtävissä sisäkkäisiä renkaita känsän sydämen ympärillä. Sisäänpäin kasvava mosaiikkisyylä on puolestaan huokoisen näköinen, täynnä pieniä, muuta ihoa tummempia pisteitä. Jos diagnoosissa on epäselvyyttä, kasvainta ohennetaan veitsellä tai jalkahöylällä. Syylästä löytyy syvemmältä tyypillinen pistemäinen, huokoisen näköinen rakenne.

Myös pehmeän känsä diagnoosi voidaan tehdä pelkän lääkärin tutkimuksen perusteella. Sieniviljelyä ei tarvita, mutta jos se otetaan, näytteestä ei löydy silsasieniä. Hiivaa varvasvälistä löytyy usein, mutta sillä ei ole hoidollista merkitystä. Erityisesti pehmeää känsää on epäiltävä silloin, kun tavanomainen (hiiva)sienihoito ei tehoa.

Itsehoito

Tavallisen känsän saa pois muutamassa viikossa känsälaastarilla (salisyylilaastarilla), josta leikataan känsän kokoinen pala, joka kiinnitetään kiinnelaastarilla känsän päälle. Känsälaastaria vaihdetaan 2 päivän välein niin kauan, kunnes känsä lähtee "juurineen". Parantumista nopeutetaan ohentamalla känsää muutaman päivän välein kemikaalikaupasta tai apteekista saatavalla jalkahöylällä. Känsälaastarihoito tepsii yleensä 2–4 viikossa. Känsän uudelleenkasvua hillitään vaihtamalla kengät sopivampiin ja pitämällä känsän ympärillä huoparengasta. Myös muotoillut pohjalliset tai geelipohjalliset voivat korjata tilannetta. Myös känsien mekaaninen ohentaminen ja syylätipat ovat sopiva itsehoitomuoto.

Tavallisten känsien uusiutumista ja muuttumista kivuliaksi estetään ohentamalla känsät jalkahöylällä 3–4 viikon välein. Se onnistuu mainiosti itseltäkin. Tarvittaessa sen tekee jalkojenhoitaja. Jäädytyshoidot tai syylätipat eivät auta känsiin.

Pehmeää känsää on hankala itse ohentaa jalkahöylällä tai muulla terävällä instrumentilla. Sienilääkevoide tai -pulveri saattaa hillitä sen kasvua. Känsälaastarin käyttö varvasvälissä on hankalaa. Liikahikoiluun tarkoitettu alkoholiliuos (Absolut Torr tai Triple Dry) sopii eritoten henkilöille, joilla jalat hikoilevat tavallista voimakkaammin.

Milloin hoitoon

Jalkojenhoitajalle tai lääkärille on syytä lähteä, jos känsä haittaa kävelyä ja jollei ole itse onnistunut känsää poistamaan. Jalkojenhoitaja tai lääkäri ohentaa känsän veitsellä, rengasveitsellä eli kyretillä tai poralla pohjaa myöten. Myös sähköhyydystä (elektrokoagulaatiota) voidaan käyttää. Jos paine onnistutaan poistamaan, känsä ei uusiudu. Jollei siinä onnistuta, känsä kasvaa ennalleen 4–6 viikossa.

Pehmeä känsä ohennetaan samaan tapaan kuin kova känsä. Varpaat erotetaan toisistaan lampaanvillalla tai varvastuella. Hankalimmissa tapauksissa saatetaan tarvita ortopedista leikkausta. Pehmeä känsä voi infektoitua erityisesti diabeetikoilla. Se voi toimia myös infektioporttina toistuvassa ruusussa «Ruusu (erysipelas)»1. Infektioiden hoito vaatii lääkärissä käynnin.

Ehkäisy

Tarpeeksi tilavien kenkien käyttö ehkäisee niin känsiä kuin muitakin jalkavaivoja. Korkeakorkoisia kenkiä ei tulisi käyttää jatkuvasti. Iän, reuman tai muiden tekijöiden aiheuttamat muutokset jalkaholveissa on joskus korjattavissa tukipohjallisilla ja erikoiskengillä.

Lisätietoa känsästä

Käytettyjä lähteitä

Hogan DJ. Corns. www.emedicine.medscape.com/article/1089807

Coughlin MJ, Kennedy MP. Operative repair of fourth and fifth toe corns. Foot Ankle Int. 2003; 24: 147–57.

Bevans JS, Bosson G. A comparison of electrosurgery and sharp debridement in the treatment of chronic neurovascular, neurofibrous and hard corns. A pragmatic randomised controlled trial. Foot (Edinb). 2010; 20: 12–7.

Akdemir O, Bilkay U, Tiftikcioglu YO, Ozek C, Yan H, Zhang F, Akin Y. New alternative in treatment of callus. J Dermatol. 2011; 38: 146–50.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi