Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Borrelioosi
 
 

Läiskäekseema (läiskäihottuma, eczema nummulare)

Lääkärikirja Duodecim
24.9.2012
ihotautien erikoislääkäri Matti Hannuksela

Läiskäekseema eli läiskäihottuma eli kolikkoihottuma on melko yleinen ihottuma 40–60-vuotiailla miehillä, harvemmin sitä nuoremmilla ja vanhemmilla. Naisillakin sitä esiintyy mutta harvemmin kuin miehillä. Raajoissa ja vartalolla on kutiavia, pyöreähköjä ihottumaläiskiä, jotka parantuvat tai ainakin vähentyvät kesällä. Oireilu kestää yleensä 5–10 vuotta. Taudin syy on tuntematon. Se on samaa tautiperhettä kuin infektioekseema (ks. «"Infektioihottuma" (infektioekseema)»1), ellei ole peräti samaa tautia. Nuoret läiskäekseemapotilaat ovat usein atoopikkoja ja heillä on tai on ollut usein myös atooppista ihottumaa (ks. «Atooppinen ekseema (ihottuma)»2). Läiskäekseema ei liity mihinkään yleistautiin eikä ole vaarallinen.

Oireet

Säärien etupinnoille, usein myös käsivarsiin, harvemmin muualle raajoihin ja vartalolle ilmestyy karheita, 1–10 cm:n läpimittaisia, melko tarkkarajaisia, kutiavia ekseemaläiskiä (kuva «Ekseemaläiskä»1). Oireilu alkaa tavallisesti talvella tai keväällä ja helpottaa kesällä pahentuakseen taas syksyllä. Raapimisen seurauksena läiskät rupeutuvat. Kova kutina saa potilaan lähtemään lääkäriin. Ensimmäinen läiskä ilmestyy joskus pieneen ihorikkoon, hyönteisen puremaan tai paikallisen ihoinfektion (karvatuppitulehdus tms) seurauksena.

Taudin toteaminen

Kutiava karhea läiskä sääressä on useimmiten läiskäekseemaa. Psoriaasi (ks. «Psoriaasi»3), neurodermatiitti (ks. «Neurodermatiitti (raapimisen aiheuttama ihon paksuntuma)»4) ja krooninen punajäkälä (ks. «Punajäkälä (lichen ruber planus)»5) sekä karstasyyhy (ks. «Syyhy (scabies)»6) ja kultajäkälä (ks. «Pigmenttipurppura ja kultajäkälä»7) tulevat myös kyseeseen, harvoin myös ihon silsa eli sienitauti (ks. «Vartalon ja päänahan silsa (sieni-infektio)»8). Lapsilla ja nuorilla atooppinen ekseema (ks. «Atooppinen ekseema (ihottuma)»2) on usein läiskäinen ja muistuttaa suuresti myöhemmän iän läiskäekseemaa. Alaraajojen turvotus lisää läiskäekseeman vaaraa. Usein turvotuksesta johtuvan ns staasiekseeman ja läiskäekseeman erottaminen toisistaan on vaikeaa. Koepalaa tai muita kokeita ei yleensä tarvita. Pitkäkestoisissa tapauksissa potilas voi herkistyä paikallishoitoaineille, ja sellaista epäiltäessä tehdään lapputestit (ks. «Lapputestit»9).

Itsehoito

Läiskäekseemaa ei tulisi raapia eikä pestä harjan tai pesusienen kera. Muuten pesu runsaalla vedellä on suositeltavaa. Pesun ja kuivauksen jälkeen läiskiin laitetaan rasvaista perusvoidetta (ks. «Perusvoiteet»10). Hydrokortisonivoiteesta (ks. hydrokortisonin lääkeopashaku «http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=far&p_haku=hydrokortisoni%20*voide&p_loki=e»1) on jonkin verran apua. Kesällä otetaan aurinkoa, sillä UV-säteily rauhoittaa tulehdusta.

Milloin lääkäriin?

Lääkärissä kannattaa käydä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sillä läiskien raapiminen ja infektoituminen edistävät ihottuman leviämistä. Läiskät häviävät 3–4 viikossa voimakkaalla kortisonivoiteella, mutta ne uusiutuvat helposti. Sen takia kortisonivoidehoitoa jatketaan usein joitakin kuukausia siten, että voidetta käytetään hoidettavasta ihoalueesta riippuen 2–3 päivänä viikossa, ja muina päivinä käytetään perusvoidetta.

Ehkäisy

Läiskäekseema paranee helposti perusvoiteellakin aivan alkuvaiheessaan. Perus- ja kosteusvoiteiden lisäksi varsinaisia ehkäisykeinoja ei kuitenkaan tunneta.

Lisätietoa läiskäihottumasta:

Kutina on pirullista - raapiminen taivaallista, ks. «Läiskäihottuma ja infektioekseema»11.

Käytettyjä lähteitä

Miller JL. Nummular dermatitis. www.emedicine.medscape.com/article/1123605 (vaatii käyttäjätunnuksen)

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi