Etusivu » Lääkärikirja Duodecim » Pulauttelu ja oksentelu lapsella

Pulauttelu ja oksentelu lapsella

Lääkärikirja Duodecim
2.12.2017
lastentautien erikoislääkäri Hannu Jalanko

Pulauttelu

Pulauttelu syömisen yhteydessä tai sen jälkeen on normaalia kaikille vastasyntyneille ja pienille imeväisille. Tilastojen mukaan kolmekuisista vauvoista puolet pulauttelee vähintään viisi kertaa vuorokaudessa. Runsasta pulauttelua todetaan vielä joka kymmenennellä 10 kuukauden ikäisellä lapsella. Normaalisti pulauttelu jää pois runsaan vuoden iässä.

Pulauttelu johtuu ruokatorven ja vatsalaukun yhteistoiminnan kehittymättömyydestä. Itkeminen ja vauvan käsittely voivat erityisesti aikaansaada pulautuksia. Pulauttelun määrä on yksilöllistä, eikä valtaosalla vaadi hoitoa. Jos lapsen painon ja pituuden kehitys todetaan neuvolakontrolleissa normaaliksi, on runsaskin pulauttelu vaaratonta. Pulloruokituilla tutin reiän koko voi joskus olla liian suuri ja lisätä runsaan maidon ja ilman saannin kautta pulauttelua. Myös rintamaitoa ahnaasti juovilla vauvoilla voi esiintyä pulauttelua. Lapsen syöttäminen kohoasennossa, röyhtäyttäminen, sängyn päädyn kohottaminen, lapsen nukuttaminen vasemmalla kyljellä sekä tiheämmät syötönvälit voivat vähentää pulauttelua. Maidon sakeuttaminen apteekista saatavilla valmisteilla tai osittainen vellien aloittaminen jo 3–4 kuukauden iässä voivat myös olla avuksi. Vatsalääkkeistä (ns. PPI- eli protonipumpun estäjä -lääkkeistä) ei nykytiedon perusteella ole hyötyä pulauttelun hoidossa.

Refluksitauti

Imeväisen refluksitaudista puhutaan silloin, kun pulautteluun liittyy muita oireita, kuten kasvun taittuminen, toistuvat hengitystieinfektiot, hengityskatkokset (apneointi) tai yöaikainen levottomuus. Lapsi voi myös vetää niskaansa taaksepäin ojennukseen. Jos lapsella on viitteitä refluksitaudista, on syytä hakeutua lääkäriin tutkimuksiin. Sen diagnosoinnissa käytetään ruokatorven happamuusrekisteröintiä ja tähystystä, mutta usein päätös lääkityksen (yleisimmin ns. protonipumpun estäjät) aloittamisesta tehdään oireiden perusteella.

Mahaportin ahtauma

Jos pulauttelu muuttuu ensimmäisten viikkojen aikana suihkumaisiksi oksennuksiksi ruokailun yhteydessä tai sen jälkeen, lapsi on hyvä viedä lääkäriin. Kyseessä voi tällöin olla mahaportin ahtauma, jolloin ruoka ei pääse riittävän nopeasti vatsalaukusta ohutsuoleen. Mahaportin ahtaumasta johtuva oksentelu on yleensä pahimmillaan kolmen viikon – kahden kuukauden iässä. Oksennukset eivät ole vihreitä, sapen värjäämiä, mutta niissä voi olla veriviiruja. Jatkuva oksentelu voi aiheuttaa lapselle huonoa painon kehitystä, neste- ja suolatasapainon häiriöitä ja väsymystä. Vatsan ultraäänitutkimuksessa paljastuu mahaportin lihaksiston liikakasvu. Vaiva korjataan pienessä leikkauksessa, joita tehdään vuosittain maassamme noin 60.

Lapsen oksentelu

Tavallisin syy oksenteluun ensimmäisten elinviikkojen jälkeen on virusperäinen suolistotulehdus, joka useimmiten alkaa oksentelulla ja muuttuu parin päivän kuluessa ripuloinniksi. Äkillisesti alkanut kova vatsakipu ja oksentelu puolestaan viittaavat umpilisäkkeen tulehdukseen tai suolitukokseen, jolloin lääkäriin on syytä hakeutua saman tien (ks. «Toistuvat vatsakivut lapsella»1).

Vatsaperäisten syiden lisäksi oksentelu on melko tavallinen oire muissakin vaivoissa. Voimakas, limainen yskä voi lapsella johtaa oksenteluun. Samoin esimerkiksi nielutulehdukseen ja keuhkokuumeeseen voi liittyä oksentelua. Oksentelu voi olla myös merkki migreenistä, aineenvaihduntasairaudesta, bulimiasta tai hyvin harvoin aivokasvaimesta. Oksentelu itsessään ei ole lapselle vaaraksi, mutta jatkuvan oksentelun syy tulee aina selvittää. Jos oksennuksessa esiintyy verta, on aina syytä ottaa yhteys hoitoyksikköön.

Lisää tietoa aiheesta

100 kysymystä lastenlääkärille: ks. «»2

Käytettyjä lähteitä

Pakarinen M. Imeväisten maha-suolikanavan ja maksan kirurgisia ongelmia. Duodecim 2008;124(10):1153-60 «/xmedia/duo/duo97245.pdf»1

Merras-Salmio L. Imeväisen pulauttelu. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 10.5.2016.

Merras-Salmio L, Kolho K-L. Pulautteleva imeväinen. Duodecim 2015;131(3):262-9 «/xmedia/duo/duo12065.pdf»2