Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Ebola
 
 

Siedätyshoito (hyposensibilointi)

Lääkärikirja Duodecim
30.10.2012
ihotautien erikoislääkäri Matti Hannuksela

Siedätyshoitoa annetaan lähinnä sellaisen allergisen nuhan hoitoon, joka ei reagoi riittävän hyvin antihistamiinitabletteihin, nenään sumutettavaan kortisoniin tai antihistamiininenäsumutteeseen. Astmaa tai allergista silmätulehdusta ei yleensä hoideta siedätyshoidolla. Siedätyshoitoon soveltuvat parhaiten koivu- ja heinäallergiat (ks. «Koivu-hedelmä-juuresallergia»1). Myös pujoallergisille (ks. «Pujo-selleri-porkkana-mausteallergia»2) siedätyshoitoa annetaan, mutta eläinallergisille harvoin. Siedätyshoitoa käytetään myös ruoka-, ampiais- ja mehiläisallergiassa.

Pistoshoito, kielen alle vai nieltynä?

Siedätyshoitoa on annettu jo 100 vuotta. Nykymuotoista siedätyshoitoa ihonalaisin pistoksin on annettu 1970-luvulta lähtien. Hoitouutteet ovat sinä aikana jonkin verran muuttuneet ja parantuneet, mutta periaate on pysynyt samana. Muutamana viime vuonna käytössä on ollut uusi hoitomuoto, jossa hoitouute laitetaan kielen alle. Ensimmäinen rekisteröity kielenalushoitovalmiste on timotein siitepölystä tehty uute (Grazax), joka on kylmäkuivattu ja puristettu tableteiksi. Myös koivun siitepölystä tehty kielenalustabletti on kokeilukäytössä. Myös ruoka-allergioissa voidaan siedättää suun kautta, jossa ensimmäiset annokset annetaan tippoina suuhun. Hoidon edistyessä ja annosten kasvaessa ruoka-aine niellään saman tien. Niistä maitosiedätykseen on Suomessa laadittu valtkunnallinen suositus. Muissa ruoka-allergioissa siedätys on vielä kokeiluasteella.

Pistoshoidon toteutus

Siitepölyallergioissa hoito aloitetaan mieluiten alkusyksystä. Pistokset annetaan ihon alle olkavarteen tai kyynärvarteen, ja potilasta seurataan hoitopaikassa 30–60 minuuttia. Aluksi pistosten väli on kerran viikossa niin kauan, kunnes päästään ylläpitoannokseen. Se vie aikaa tapauksesta riippuen muutaman kuukauden. Sen jälkeen pistosten väliä harvennetaan vähitellen 4–8 viikkoon. Siitepölyallergiassa allergeenimäärää pienennetään siitepölykauden ajaksi. Hoito kestää kaikkiaan 3–5 vuotta.

Suun kautta tapahtuvan hoidon toteutus

Kielenalussiedätys timoteiuutetableteilla aloitetaan pistossiedätyksen tapaan mieluiten syksyllä. Ensimmäinen hoitokerta tapahtuu sairaalan poliklinikalla tai muussa hoitopaikassa. Tabletti laitetaan kielen alle ja annetaan sulaa siellä. Sulanut tabletti niellään. Hoito on tarkoitettu toistaiseksi vain yli 5-vuotiaille lapsille ja aikuisille ja sitä jatketaan päivittäin ainakin kahden, mieluummin kolmen vuoden ajan.

Maitosiedätyksessä vedellä laimennettua maitoa annetaan suurenevia määriä suuhun, pienet määrät kielen alle. Siedätys kestää tavallisesti 4–6 kuukautta, mutta hoidon aikaiset allergiareaktiot voivat pidentää hoitojakson vuodenkin mittaiseksi. Hoidon tarkoitus on siedättää potilas niin, ettei hän saa oireita pienestä maitotuotemäärästä ja anafylaktisten reaktioiden vaara häviää. Ihannetapauksessa potilas sietää hoidon lopussa pari desilitraa maitoa sellaisenaan.

Myös parin viikon aikana tapahtuvaa ns. pikasiedätystä (rush immunotherapy) voidaan käyttää muun muassa kananmuna-allergiassa, jolloin potilas on sairaalassa. Pikasiedätyksen hoitokaaviot eivät ole vielä vakiintuneet.

Omena- ja muu tuoreruoka-allergiakin soveltunee siedätyshoitoon. Kokemukset niistä ovat kuitenkin vasta alustavia.

Sivuvaikutukset

Tavallisin sivuvaikutus pistoshoidossa on paikallinen turvotus pistospaikassa. Pieni turvotus ei estä annoksen nostoa seuraavalla kerralla. Nokkosihottuma (ks. «Nokkosihottuma eli urtikaria»3) tai muu yleisempi allergiareaktio edellyttää annoksen laskua. Yleistyneet allergiareaktiot ovat harvinaisia. Pitkäaikaishaittaa hoidosta ei ole ilmennyt. Sivuvaikutusten yleisyyttä ja voimakkuutta pienennetään ottamalla antihistamiinitabletti ennen pistosta.

Kielenalussiedätyksessä allergiaoireita (kutinaa ja lievää turvotusta) esiintyy suussa ja nielussa, mutta vakavia sivuvaikutuksia siitä ei ole kuvattu. Antihistamiinia voidaan käyttää sivuvaikutusten vaaran vähentämiseen pistohoidon tapaan.

Muussa suun kautta tapahtuvassakin siedätyksessä voi olla paikallisoireita suussa ja nielussa, mutta yleisreaktioitakin esiintyy.

Hoidon tulos

Allergia ei parane kokonaan. Pistoshoidossa 80–90 %:lla oireet lievittyvät hoidon kuluessa, ja hyvä tulos säilyy vuosia, usein loppuiän. Jo ensimmäien hoitovuoden jälkeen oireet ovat vähentyneet niin paljon, että se vastaa antihistamiineilla ja muilla allergialääkkeillä saatua tulosta. Hoito ei lisää allergiaa. Kun lasten allergista nuhaa hoidetaan siedätyshoidolla, astman vaara vähentyy ja uusien allergioiden kehittyminen estyy ainakin jossain määrin. Kielenalussiedätys auttaa siitepölyallergioissa pistoshoidon tapaan. Maitosiedätys onnistuu yleensä ainakin kahdella kolmasosalla, parhaimmillaan yhdeksällä kymmenestä. Muissa ruoka-allergioissa hoidosta hyötyneiden määrää ei voida vielä arvioida.

Käytettyjä lähteitä

Vantakunnallinen Käypä hoito -suositus "Siedätyshoito", ks. http://www.kaypahoito.fi «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi14010»1

Siedätyshoito. Lääkärin käsikirja. Duodecim 9.7.2012.

Pallasaho P, Pelkonen A, Numminen J, Koulu L, Valovirta E Miten siedätyshoito toteutetaan? Duodecim 2011; 127: 1273–80.

Lisää tietoa siedätyshoidosta

Valtakunnallisen Käypä hoito -suosituksen potilasversio, ks. «Siedätyshoidolla helpotusta allergiaa sairastavan arkeen»4.

God medicinsk praxis-rekommendationen (patientinformation), läs «Hyposensibilisering underlättar vardagen för allergiker»5.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi